I N T E R L I N G U A pro le Europa unite!

Pro questiones de copyright etc. iste pagina es non-public, intendite solmente como un pagina interne pro interlinguistas

Professori Matti Klinge Älykkö ja herrasmies KauppalehtiExtra  s. 4-5 Elämä ja tyyli maanantaina 30. huhtikuuta 2001 Historian professori Matti Klinge haluaisi murtaa englannin ylivallan Suomessa. Hänen mielestään se köyhdyttää Suomea henkisesti. Tero Tuisku Kuvat: Petri Puromies

Professor Matti Klinge Un intelligente e gentilhomine KauppalehtiExtra  p. 4-5 Vita e stilo Le lunedi 30e april 2001 Professor de historia Matti Klinge volerea rumper le hegemonia del anglese in Finlandia. Ille opina que illo impovri Finlandia spiritualmente. Tero Tuisku Picturas: Petri Puromies

Tyylin ja älyn jättiläiseksikin kutsuttu historian professori Matti Klinge on huolissaan englannin kielen saavuttamasta valta-asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. - Jokainen kieli kannattaa omaa maailmankatsomuksellista traditiotaan. Englannin kielikään ei tee tässä suhteessa poikkeusta. Englanti on sitoutunut anglosaksiseen kulttuuritraditioon, johon sisältyy vähemmän suositeltavia arvoja, Klinge sanoo. Näitä Klingen kyseenalaistamia anglosaksisuuden arvoja ovat voimakas kaupallisuus sekä kalvinistinen voiton ja hyödyn tavoittelu. - Tottakai näilläkin arvoilla on oma merkityksensä, mutta itse vierastan niitä. - Esimerkiksi saksan, venäjän, ranskan ja espanjan kielet kannattavat toisenlaisia arvoja. Ne puhuttelevat minua enemmän. Näiden kielten kantamat arvot ovat filosofisia; niissä on syvällisyyttä ja estetiikkaa ja niihin sisältyy kunnioittamista, arvostamista, kauneutta, hyvyyttä ja jaloutta. Siksi englannin kielen päästäminen niin ylivertaiseen asemaan kuin on tapahtunut, on henkisesti köyhdyttävää. Haitallinen pienelle maalle Erityistä vaaraa englannin kielen ylivallasta on Klingen mukaan Suomen tapaiselle pienelle maalle.   - Oma kulttuurimme on toki suhteellisen pitkä, mutta alimmat kerrostumat ovat hyvin hauraita. Siksi me tarvitsemme myös tuontikulttuuria. Tämän pitäisi kuitenkin tulla useista lähteistä eikä vain anglosaksisista maista. Meillä on vaarana joutua jopa siirtomaan asemaan, jos ammennamme tuontikulttuuria vain yhdestä lähteestä.   Klinge toteaa että EU:n vahvistumisen myötä englannin kieli saattaa menettää suosiotaan Euroopassa. Jos luotamme vain englannin kieleen, olemme eurooppalaisen katsantokannan mukaan etääntyvällä ja häviävällä puolella.  Mitä arvon professori tarjoaa sitten englannin sijalle?   - Suomalaisten pitäisi lukea, opiskella ja harrastaa mieluiten monia vieraita kieliä. Ihanteellista olisi, että koululaitos antaisi tuntuman sekä germaaniseen, slaavilaiseen että latinalaiseen kieliperheeseen. - Itse kävin aikanaan klassisen lyseon, missä ensimmäinen vieras kieli oli latina. Sain näin avaimen latinalaiseen kieliperheeseen eli lähinnä ranskan kieleen. Ranskan ystävä Ranska ja ranskalaisuus ovat tehneet Matti Klingeen syvän vaikutuksen. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjoja ja lukuisia lehtiartikkeleita.  - Ranskan merkitys koko Euroopan olemukselle on niin pitkäaikainen ja merkittävä, että ranskalaisuus sisältyy kulttuurin kerrostumiin kaikkialla Euroopassa. Ranskassa on erittäin merkittävä kulttuuri, joka kuitenkin uudistuu jatkuvasti. Ranskaa ja ranskalaisuutta pidetään kaikkialla Euroopassa esimerkillisenä ja tavallaan hienona. Se ilmenee kielessä, taiteessa, ruuassa ja käytöstavoissa. Ranska on Klingen mielestä myös taloudellisesti merkittävä maa.  - Se on itse asiassa maailman neljäs talousmahti Amerikan, Japanin ja Saksan jälkeen. Talousmahteja lueteltaessa pysähdytään yleensä kolmanteen, jolloin Ranska jää kokonaan mainitsematta. - Elinkeinoelämän kannattaisi  suuntautua nykyistä enemmän Ranskaan ja asennoitua sitä varten oikein. Menestyksekäs kaupankäynti Ranskan kanssa edellyttää ranskan kielen hallintaa. Opiskelijat suosivat historiaa It-huuma ei ole vielä vienyt nuorilta kiinnostusta Klingen leipälajin, historian opiskeluun.   - Tänne on joka vuosi moninkertainen määrä pyrkijöitä hyväksyttyihin nähden. On paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät, että elämään tarvitaan välineiden ohella sisältöä. - Menneisyyden tajuaminen on arvo, jonka voi rinnastaa esimerkiksi esteettiseen ja  uskonnolliseen arvomaailmaan. Halu ja kyky liikkua ajassa antaa elämälle tavattoman tärkeän ulottuvuuden, jolle näyttää olevan kysyntää.  Matti Klinge on havainnut, että historian opiskelijat hyödyntävät verkkoyhteyksiä tiedonhankinnassa ahkerasti - jopa liikaakin. - Itse käytän nettiyhteyksiä aika vähän omassa työssäni. Humanistin pitää oppia lukemaan kirjoja, eli yhtäjaksoisia laajoja esityksiä ja näkemään kokonaisuuksia. Ei voi olla humanistia, joka ei pysty lukemaan läpi kokonaisia paksuja kirjoja. - Tottakai suppeaakin tietoa tarvitaan. Itsekin tarkistan päivittäin faktoja eli päivämääriä, vuosilukuja, henkilöitä ja tapahtumia hakuteoksista. Tämä faktamaailma on tärkeä, mutta tiedonhankinta ei saa loppua pelkkien faktojen opettelemiseen vaan täytyy harjaantua kokonaisuuksien hallintaan.   Markka saa mennä Elämme nyt historiallisesti merkittävää ajanjaksoa. Markka on käytössä viimeisiä aikoja. Kansallisten symbolien tutkimiseen perehtynyt Matti Klinge ei haikaile markan perään. - Meitä suomalaisia on opetettu kunnioittamaan kansallisia symbolejamme kuten siniristilippua, kansallislaulua ja leijonavaakunaa. - Voidaan kysyä, onko markka näiden symbolien veroinen? Mielestäni markka ei yllä tälle tasolle, vaan se on kansallinen tunnus, joka voidaan vaihtaa toiseen. Varsinkin kun asiasta on riittävän suuri yksimielisyys. - Ei siitä ole historiallisesti katsottuna kovin kauan kun riikintaalari ja rupla olivat Suomessa käypää rahaa. Markka oli toki 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tärkeä suomalaisuuden ilmentäjä, mutta nyt suomalaisuus ei ole mitenkään ratkaisevasti riippuvainen markasta. Ahkera kirjoittaja Matti Klinge on uskomattoman uuttera kirjoittaja. Hän on kirjoittanut kymmeniä kirjoja yliopistouransa ohessa. Kirjavalikoimaan sisältyy tietenkin runsaasti historiallisia teoksia kuten muhkeat Helsingin yliopiston historia sekä Helsingin ylioppilaskunnan historia. Lisäksi hän on kirjoittanut kirjoja esimerkiksi Itämerestä, Helsingistä ja Pariisista ja kaiken muun ohella hän on julkaissut oman päiväkirjansakin.   - En keksi tälle kirjoittamisinnolle sen kummempaa selitystä. Minusta vain tuntuu tärkeältä välittää eteenpäin sitä tietoa, mitä olen tutkiessani saanut selville. Kirjoittaminen ei tunnu minusta raskaalta, vaan se on inspiroivaa ja motivoivaa. Mutta miten aika riittää kaikkeen kirjoittamiseen? Onhan tunnettua, että työelämässä tuntuu olevan tavaton kiire ja kuka tahansa ottaisi vuorokauteensa tunnin tai pari enemmän ehtiäkseen ylipäätään tekemään kaiken tarvittavan. - Lähinnä kirjoitan kotonani. Käytän kirjoittamiseen aamut ennen yliopistoa sekä illat ja viikonloput, mutta en koskaan öitä. Aika riittää, kun iltoja ei kuluta esimerkiksi television katseluun. En juuri koskaan katso televisiota ennen iltakymmentä.   - En silti koe syrjineeni perhettä. Kustannustoimittajavaimoni toki antaa arvokasta taustatukea kirjoittamiseeni.

Professor de historia Matti Klinge, mesmo appellate un gigante del stilo e intelligentia, es anxie super le hegemonia que le anglese ha attingite in le societate finlandese. - Cata lingua supporta su proprie tradition de conception ideologic del mundo. Le lingua anglese es nulle exception in iste respecto. Anglese es juncte al tradition cultural anglosaxone, que contine valores que son minus recommendabile, Klinge dice.   Valores anglosaxone que Klinge pone in dubita son commercialitate forte e cupiditate calvinistic al profito e utilitate. - Vermente mesmo iste valores ha lor proprie signification, sed io ipse los abomina. - Per exemplo germano, russo, francese e espaniol supporta valores differente. Illos me gusta plus. Le valores apportate per iste linguas son philosophic; illos ha profunditate de spirito e esthetica e illos contine respecto, appreciation, beltate, bonitate e nobilitate. Dunque permitter al anglese le position tanto dominante como ha occurrite, es spiritualmente depauperante.   Malfaciente a un parve pais Secundo Klinge le hegemonia de anglese es specialmente periculose a un parve pais como Finlandia. - Ver, le historia de nostre cultura es comparativemente longe, sed le plus basse stratos sue son multo fragile. Dunque nos besonia etiam cultura importate. Totevia isto deberea venir ex multe fontes e non solmente ex paises anglosaxone. Nos ha risico de pervenir mesmo al position de un pais colonial, si nos hauri cultura importate ex un sol fonte.  Klinge constata que con le reinfortiamento del UE anglese pote perder su popularitate in Europa. Si nos confide solmente in anglese, nos son ex puncto de vista europee al latere distantiante e perdente.   Bon, que offere le estimate professor in loco de anglese? - Le finlandeses deberea leger, studiar e practicar multe linguas estranier. Il esserea ideal, si le instruction public darea un cognoscentia de familias linguistic german, slave e latin.  - Io ipse frequentava in tempores un gymnasio classic, ubi le latino era le prime lingua estranier. Ita io prendeva un clave al familia linguistic latin, i.e. primarimente al francese. Un amico de Francia Francia e francismo ha profundemente influentiate a Klinge. Ille ha scripte libros e multe articulos super iste thema. - Le significantia de Francia al esser del tote  Europa es tanto longe e remarcabile, que francismo es inherente in le stratos de culturas ubicunque in Europa. Francia ha un cultura multo remarcabile que totevia se continuemente regenera. Francia e francismo son considerate ubicunque in Europa como exemplar e in su  maniera raffinate. Illo se manifesta in lingua, arte, cocina e manieras. Secundo Klinge Francia es mesmo economicamente un pais remarcabile. - Illo es de facto le quarte potentia economic post le Statos Unite, Japon e Germania. Quando on conta le potentias economic on sovente stoppa al tertie, dunque Francia resta nonmentionate. - Esserea profitabile al industria si illo se orientarea plus quam hodie a Francia e adjustarea su attitudes aptemente. Un commercio successose con Francia premitte que on maestra francese. Le studentes favori historia Le incantamento del infotechnologia ancora non ha robate de juvenes le interesse a studiar le branca special de Klinge, historia. - Cata anno le numero de aspirantes es multe vices plus grande quam illo de acceptatos. Il ha multe gente, qui comprende,  que on besonia substantia in le vita, non solmente objectos material. - Perception del passato es un valor, quem on pote equalar pro exemplo al mundo de valores esthetic e religiose. Volo e capaabilitate de mover in tempore da al vita un dimension extremo importante, que appare esser popular. Matti Klinge ha observate que le studentes de historia diligentemente - mesmo nimis multo - utilisa le connexiones retial pro acquisition de information. - Ipse io utilisa connexiones retial bastante poco in mi travalio. Un humanista debe apprender leger libros, i.e. consecutive large presentationes e vider totalitates. Il non pote exister un humanista, qui non pote perleger integre grosse libros.  - Naturalmente on besonia mesmo information super detalios. Etiam io controla quotidian factos, i.e. datos, annos, personas e occurrentias in libros de factos. Iste mundo de factos es importante, sed acquisition de information non debe limitar se a apprender de sol factos sed on debe maestrar etiam le totalitates. Markka pote vader Nos vive nunc in un remarcabile periodo historic. Le markka ha su ultime tempores in uso. Klinge que ha competentia in recerca de symbolos national non suspira al markka. - Nos finlandeses son educate a respectar nostre symbolos national como le bandiera del cruce blau, le hymno national e le armas heraldic con leon. - On pote demandar si le markka es equal con iste symbolos? Io pensa que le markka non attinge iste nivello, sed illo es un symbolo national que on pote cambiar a un altere. Specialmente quando il ha un unanimitate sufficiente.  - Historicamente viste il non era longe abhinc que le riksdaler e rublo ancora era pecunias in currente in Finlandia. Vermente le markka era al fin del 19e e al initio del 20e seculo un identificator importante del fennismo, sed nunc le fennismo es de nulle modo decisivemente dependente del markka. Un diligente scriptor Matti Klinge es un scriptor incredibilemente diligente. Ille ha scripte decenas de libros a parte de su carriera in le universitato. Le repertoire de libros contine naturalmente multe obras historic como le magnific historia del Universitate de Helsinki e le historia del Corpore de Studentes de Helsinki. In plus ille ha scripte libros pro exemplo super le Mar Baltic, Helsinki e Paris e al latere de tote le alteres ille ha mesmo publicate su proprie diario. - Io non trova un explication special pro iste enthusiasmo de scriber. Io solmente senti que il es importante emitter le sapientia, que io ha trovate in mi recercas. Io non senti que le scriber esserea pesante sed illo es inspirante e motivante. Sed como le tempore suffice pro tote iste scriber? Il es ja cognite, que il appare hastar enormemente in travalio e alicuno deberea prender un o duo horas plus a su die e nocte pro haber tempore pro facer tote lo que es necesse. - Primarimente io scribe a casa. Io usa pro scriber le matinos ante le universitate e le vesperes e fin-de- septimanas. Le tempore suffice, quando on  non passa le vesperes pro exemplo pro reguardar le television. Io quasi nunquam reguarda television ante 10  horas le vespere.  - Nonobstante io non opina que io haberea neglecte mi familia. Mi sposa qui es un redactor a un editoria de libros, vermente offere un supporto preciose pro mi scriber.

Pentti Saarikosken kaveri Matti Klinge ja kirjailija Pentti Saarikoski olivat hyvin läheisiä ystävyksiä. On yleisesti ihmetelty, miten säntillinen virkamies ja yltiöboheemi taiteilija tulivat toimeen keskenään. - Erittäin hyvin, koska meissä oli samoja piirteitä. Saarikoskessa oli oma vahva tieteellinen puolensa. Hänhän esimerkiksi opiskeli ja tutki perusteellisesti kreikan kieltä ja käänsi muutamia kirjojakin kreikasta suomeksi. - Toisaalta itsessäni on puoli, joka ymmärtää  hyvin kirjallisia ja taiteellisia harrastuksia. En tosin itse ole tutustunut niin sanottuun boheemielämään riehakkaine ravintolajuhlineen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että oma elämäni olisi ollut jotenkin tylsää tai  siitä olisi puuttunut iloa ja hauskuutta.   Saarikoski kuvailee julkaistuissa nuoruuden päiväkirjoissaan (Otava  1984) yhteiseloa Klingen kanssa  1950-luvulla. Saarikoski visioi jo tuolloin, että Matti Klingestä tulee suuri kulttuuripersoonallisuus ja yhteiskunnallinen merkkihahmo.  Klinge säilytti yhteyden Saarikoskeen myöhemminkin.   - Vielä loppuvaiheessakin Saarikoski puhui minulle, että pitäisikö hänenkin kirjoittaa väitöskirja. Huuruinen haave jäi toteutumatta,  kun kirjailija Pentti Saarikoski  kuoli 46-vuotiaana elokuussa  1983.

Companion de Pentti Saarikoski Matti Klinge e le autor Pentti Saarikoski era multo bon amicos. On ha generalmente stupefacte, como sta que un empleato correcte e un artista ultraboheme se accordava le un con le altere. - Multo ben, proque nos habeva alicun mesme characteristicas. Saarikoski habeva etiam su proprie parte scientific. Ille ja studiava profundo le greco e mesmo traduceva alicun libros ex le greco al finnese.   - De altere latere io ha un parte, que ben comprende passatempores litterari e artistic. Ver, io non ha personalmente facite cognoscentia con le si-nominate vita boheme con su folle festas in restaurantes. Sed illo non intende, que mi proprie vita haberea essite de un modo o un altere tediose o que illo haberea carite gaudio e delicia.  Saarikoski depinge in su diarios  juvenil publicate (Otava 1984) su  coexistentia con Klinge durante le  1950s. Saarikoski habeva jam tunc le vision, que Matti Klinge deveni un grande personalitate cultural e un eminente in le societate. Klinge preservava connexiones a  Saarikoski mesmo plus tarde. - Mesmo in le phase final Saarikoski me  demandava, an ille deberea scriber un dissertation. Iste sonio nebulose non se realisava, quando le autor Pentti Saarikoski moriva in augusto 1983 in etate de 46 annos.

Kuka - Nimi: Matti Klinge - Syntynyt: 1936 Helsingissä - Opinnot: Ylioppilas 1954, filosofian kandidaatti 1959, filosofian tohtori 1969 - Perhe: Puoliso kustannustoimittaja Marketta Vartiainen, lapset Yrjö, 36 (filosofian maisteri), Renne, 34 (valtiotieteen maisteri)   - Työhistoriaa: • Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tutkija 1960-68, • Suomen akatemian humanistisen toimikunnan tutkija 1968-70 ja 1972-75, • vieraileva professori Pariisin yliopisto III:ssa 1970-72, • Helsingin yliopiston aate- ja oppihistorian dosentti 1968-76, • Helsingin yliopiston historian professori vuodesta 1975, • jää eläkkeelle elokuussa 2001. - Muu toiminta: Kirjoittanut kymmeniä kirjoja: esimerkkeinä • väitöskirja Kansalaismielen synty 1967, • Ylioppilaskunnan historia I-II 1967, III-IV 1968, • Ylioppilastalo 1970, • Bernadotten ja Leninin välissä 1975, • Muinaisuutemme merivallat 1983, • Helsingin yliopisto 1987, 1989-90 (yhdessä Rainer Knapasin, Anto Leikolan ja John Strömbergin kanssa), • Itämeren maailma 1994, • Kävelyllä Pariisissa 1995, Helsinki • Itämeren tytär 1999 (Laura Kolben kanssa), toiminut ja toimii lukuisissa lähinnä historiallisissa järjestöissä, valtion tiedonjulkistamispalkinto 1976, tasavallan presidentin valitsijamies 1982 ja 1988. - Harrastukset: Kirjoittaminen, öljyvärimaalaus, kävely  - - - Interlinguaksi kääntänyt Kiviaho Allan  SILY - Suomen Interlinguayhdistys ry. Kivimäentie 16 E FIN-01620 VANTAA Finlandia

Qui - Nomine: Matti Klinge - Nascite: 1936 in Helsinki - Studios: Studente 1954, candidato de philosophia 1959, doctor de philosophia 1969 - Familia: Sposa redactor a un editoria de libros Marketta Vartiainen, infantes Yrjö, 36 (magistro de philosophia), Renne, 34 (magistro de scientias politic). - Carriera professional: • recercator al Corpore de Studentes del Universitate de Helsinki 1960-68, • recercator al Committee Humanistic del Academia Finlandese 1968-70 e 1972-75, • visitante professor al Universitate III de Paris 1970-72, • docente de historia de ideas e scientias al Universitate de Helsinki, • professor de historia al Universitate de Helsinki desde 1975, • va esser pensionate in augusto 2001. - Altere activitates: Scripte deces de libros: como exemplos • le dissertation Nascentia del spirito de national 1967, • Historia del Corpore de Studentes I-II 1967, III-IV 1968, • Casa de studentes 1970, • Inter Bernadotte e Lenin 1975, • Le potentias maritime de nostre passato 1983, • Universitate de Helsinki 1987, 1989-90 (con Rainer Knapas, Anto Leikola e John Strömberg), • Le mundo baltic 1994, • Promenada in Paris 1995, • Helsinki - un filia del Mar Baltic 1999 (con Laura Kolbe), ha acte e age in plure associationes, in prime loco historic, le premio statal pro popularisation de scientia 1976, elector presidential 1982 e 1988. - Passatempores: Scriber, picturar al oleo, promenadas - - - Traducte a interlingua Kiviaho Allan  AFIL - Association Finlandese pro Interlingua Kivimäentie 16 E FIN-01620 VANTAA Finlandia

Artikkeli käsittää kokosivun kuvan Profiili Professori Matti Klinge korostaa, että englannin kielen päästäminen niin ylivertaiseen asemaan kuin on tapahtunut, on henkisesti köyhdyttävää.

Le articulo contine un pictura del tote pagina Profilo Professor Matti Klinge accentua, que permission de anglese a un position tanto dominante como ha occurrite, es spiritualmente impovriente.

Iste picturas son ex "Kauppalehti OPTIO", 30 octobre 2003, Haapavaara Heikki, "Isänmaan järkäleet" (Roccas del patria = Biographia national de Finlandia, 10 tomos, biographias de 6000 eminente personas finlandese, professor Matti Klinge es le presidente del corps de redactores de iste projecto).

Actualisate le 2006-01-02 Administrator de iste sito: -------------------------- Allan Kiviaho SILY - Suomen Interlinguayhdistys ry. FILF - Föreningen för Interlingua i Finland AFIL - Association Finlandese pro Interlingua Kivimäentie 16 E. FIN-01620 VANTAA. Finlandia