|
EUROPEE IN 7 JORNALES MAJOR |
 |
|
Iste texto es un concepto. Altere ideas son benvenite. Como etiam traductiones del texto accompaniante in varie linguas. -- Allan Kiviaho |
Arvoisa Rouva Tasavallan presidentti!
Me, ryhmä interlinguisteja eri maista, olemme lukeneet
mielenkiinnolla seitsemän presidentin vetoomuksen, joka
julkaistiin 17. heinäkuuta 2005 seitsemässä
huomattavassa eurooppalaisessa sanomalehdessä.
Otan vapauden lähettää kyseisen vetoomuksen interlinguaksi seuraavassa viestissäni.
Käännökset ovat katsottavissa myös internetissä:
http://www.interlingua.fi/ceiafil/ap7igfa.htm
http://www.interlingua.fi/ceiafil/ap7iief.htm
http://www.interlingua.fi/ceiafil/ap7ifpl.htm
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Lissabonin julistus. * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Lissabonin julistuksessa formuloitujen tavoitteiden saavuttamiseksi yhdistyneen Euroopan pitää toimia kuin hyvin voideltu kone. Ja yksi tärkeimmistä voiteluaineistia on yksi yhteinen kieli, jonka jokainen eurooppalainen hallitsee yhtä hyvin kuin äidinkielensä. Vain yksi yhteinen kieli käytännön tarpeisiin voi vapauttaa Euroopan inhimillisten ja materiaalisten resurssien hyödyntämisen ja vapaan liikkumisn täyteen synergiaan.
Ennen kaikkea on ratkaisevan tärkeätä että keskiasteen
koulutuksen saaneiden spesialistien armeija (kuten
teknikot, koneenkäyttäjät, eri teollisuusalojen
ammattityöntekijät, asentajat ja korjaajat,
sairaanhoitajat, sähkötekniikan, elektroniikan, ATK:n
ja viestintätekniikan spesialistit, jne.) voivat
kommunikoida ja liikkua rajojen yli ilman mitään
kielimuureja. Yleinen hyöty ja rahansäästö olisi valtava jos terveyspalvelut, posti, pankit, poliisi, liikenne, oikeus- ja vakuutustoimi jne. toimisi kaikkialla Euroopassa samalla yhteisellä kielellä.
Jos koko Eurooppa puhuisi yhtä yhteistä kieltä
käytännön asioissa, tietyn alan spesialisti voisi
asettua välittömästi toiseen maahan ilman työlästä
tarvetta opetella uusi vieras kieli ja jossa tieteen ja
tekniikan sanasto olisi kielellä jonka hän jo
täydellisesti hallitsee.
Nuori henkilö, jolla on erityisiä lahjoja jollakin
alalla voidaan lähettää erityiskouluun toiseen maahan
ilman että tämä nuori kohtaa mitään kielivaikeuksia. Ja mikä hyöty olisikaan siitä että voitaisiin ad hoc kerätä tärkeätä ja lupaavaa projektia varten eri Euroopan maista ryhmä henkilöitä joilla on erityislahjoja ja -koulutusta, henkilöitä jotka kaikki puhuvat samaa eurooppalaista kieltä!
yhteinen kieli käytännön tarpeisiin? - Englanti? Tuskin! Foneemien (äänteet) ja grafeemien (kirjoitusmerkit) väkinen suhde on englannissa täysin kaoottinen.
ea = e kuten dEad - dEd Englanninkielessä 40 foneemin esittämiseen käytetään 1100:aa grafeemia.
Lisäksi englannin ääntäminen poikkeaa huomattavasti
eurooppalaisten kielten suuren enemmistön suhteen.
Vähäisiä vokaaleja tuhlataan "schwa" - äänteeseen jne.
Englanninkielessä on heitetty romukoppaan vuosituhannet
ihmiskunnan kehitystä - äännekirjoitus.
Ei ole oikeudenmukaista, jos kaksi kansakuntaa (Britannia ja Eire) saavat käyttää kansainvälisissä ja euroopansisäisissä yhteyksissä äidinkieltään kun eurooppalaisten valtava enemmistö joutuisi kommunikoimaan vieraalla kielellä.
Se seikka että englanti on äidinkielenä myös USA:ssa,
eräässä Euroopan suurimmista kilpailijoista globaalissa
taloudessa, tekee tilanteesta yhä akuutimman. Kielellinen homogeenisuus muodostaa USA:lle suuren edun kansainvälisessä kilpailussa.
Ilmeisesti tämän "lingua francan", eurooppalaisen yhteisen kielen käytännön tarpeisiin tulee olla neutraali, ei minkään maan äidinkieli. Onko sellainen kieli olemassa? Toki! INTERLINGUA - kieli, jolla tämän kirjoituksen perusteksti on kirjoitettu. Interlingua kehitettiin v. 1924-51 suurena kansainvälisenä projektina, merkittävien kielitieteilijöiden yhteistyönä - ja suurella rahalla (projektin aloitteentekijä oli Alice VANDERBILT Morris ja projektia rahoittivat myös sellaisten perheiden kuin Carnegie, Rockefeller ym. instituutiot). Interlingua on kieli joka pohjautuu Euroopan kreikkalais-roomalaiseen sivistysperintöön. Interlinguaa kehitettäessä kielitieteilijät havaitsivat että yhteistä kieltä ei tarvitse keksiä - se on jo olemassa romaanisissa kielissä ja englannissa joissa on yhä 10 000 latinan sanaa aktiivisessa käytössä. Muissa kielissä on monia latinalaisperäisiä sanoja sananparsissa ja lainasanoissa. Tarvitsee ainoastaan rekisteröidä yhteiset sanat ja kehittää kielioppi joka on interlinguan lähdekielten rationalisoitu hybridi. Interlinguan perusperiaatteet ovat: Interlinguassa käytetään niitä latinan sanoja ja muita kansainvälisiä sanoja, joiden juuret esiintyvät vähintään kolmessa seuraavista neljästä kielestä: Italia - espanja/portugali - ranska - englanti, varalla saksa ja venäjä. Sanojen muodot on johdettu niiden prototyypeistä jotka esiintyivät ennen ko. kielten eriytymistä kansallisiksi kieliksi. Interlinguan kielioppi on samojen kielten rationalisoitu synteesi.
Jotkut poliitikot Brysselissä kannattavat ideaa Euroopasta, jossa kaikki kielet ovat "tasa-arvoisina" käytössä kaikkialla. Kuitenkin ajatus että Euroopan Unionin hallinnossa kaikki dokumentit olisi julkaistava ja kaikki kokoukset tulkattava jokaisella 21:llä (tulevaisuudessa niiden määrä voi helposti nousta 30:een tai yli) "virallisella" kielellä on absurdi. Herää epäilys että jotkut poliitikot Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa haaveilevat Euroopan Unionista jossa tietyt kielet olisivat tasa-arvoisempia kuin toiset, hyvään orwelliaaniseen tyyliin.
Kieli on valtaa. "Hegemonististen isovelikielten epäpyhä
triumviraatti" (englanti-ranska-saksa) on tuskin osoitus
aidosta demokratiasta.
Tuskin myöskään ranskan-saksan duumviraatti, jollaista
esittää Bernd Posselt, tunnettu europarlamentaarikko Hän kirjoittaa: So ist es logisch, dass Französisch, Englisch und Deutsch neben den 17 anderen Amtssprachen, die in den offiziellen Sitzungen simultan gedolmetscht werden, zusätzlich als Arbeitssprachen eine herausgehobene Funktion besitzen [2]. Soll das Deutsche dabei nicht den Anschluss an die anderen beiden verlieren, bedarf es einer aktiven Unterstützung durch deutsche Politiker und deutsche EU-Beamte sowie eines klugen Bundnisses mit dem Französischen [3]. Es war der wie die meisten seiner Landsleute vielsprachige Premierminister von Luxemburg, Jean-Claude Juncker, der Deutschen und Franzosen geraten hat, jede Sprachrivalität miteinander zu begraben [4], wenn sie in den Arbeitssitzungen nicht der Dominanz des Englischen zum Opfer fallen wollen. Niinpä on loogista, että ranskalla, englannilla ja saksalla olisi 17 muuhun virallisissa istunnoissa simultaanitulkattavaan virkakieleen verrattuna lisäksi korotettu erityisasema työkielenä [2]. Että saksa ei tässä menetä yhteyttään näihin kahteen toiseen kieleen, siihen tarvitaan saksalaisten poliitikkojen ja EU-virkamiesten aktiivinen tuki sekä viisas liittoutuminen ranskankielen kanssa [3]. Useimpien maanmiestensä tavoin monen kielen taitoinen Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker on neuvonut saksalaisia ja ranskalaisia hautaamaan kaiken keskinäisen kielellisen kilpailunsa [4], mikäli he eivät työkokouksissa halua joutua englanninkielen yliherruuden uhreiksi.
[2] Tämä idea ei ole kovin demokraattinen. Se haiskahtaa
hieman "orwelliaaniselta" - tietyt kielet ovat
tasa-arvoisempia kuin toiset. Tästä voisi käyttää
nimitystä "hegemonististen isovelikielten epäpyhä
triumviraatti".
Eivätkö tällaiset ideat ole "Troijan hevonen", jolla
yritetään anastaa ylimääräistä vaikutusvaltaa ja voimaa
Euroopan Unionin asioissa?
Miksi sellaisten maiden kuin Italian, Espanjan, Puolan,
Romanian, tulevaisuudessa ehkä myös Turkin, Ukrainan
mutta myös kreikan, Maltan, Kyproksen ... pitäisi
hyväksyä tilanne jossa 1-3 kieltä olisivat
etuoikeutetumpia, "tasa-arvoisempia", hallitsevampia
kuin muut - "työkielinä"?
Romano Prodi, Euroopan Komission entinen presidentti,
ehdotti että europatenttien ainoa pakollinen kieli olisi
englanti. Ranska ja Saksa protestoivat voimakkaasti.
Pskollinen kääntämispakko kaikille eurooppalaisille
kielille tekee europatenttien kustannukset kuusi kertaa
kalliimmiksi kuin yhdysvaltalaiset patentit, mikä on
ilmeinen haitta Euroopan Unionin maiden kilpailukyvylle.
Neutraali kieli - interlingua - olisi helpompi hyväksyä
myös Ranskassa ja Saksassa.
Italialainen, espanjalainen, portugalilainen, katalonialainen ... ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua interlinguaa ensi näkemältä, ilman mitään opiskelua etukäteen. Suomalainen, saksalainen tai puolalainen, joka ei ole opiskellut vieraita kieliä, on täydellinen analfabeetti interlinguassa. Mutta kuten kokemukset eräissä lukioissa Ruotsissa osoittavat, henkilö joka ei osaa romaanista kieltä tai englantia saavuttaa interlinguassa saman tason neljäsosassa siitä ajasta joka on tarpeen etnisten romaanisten kielten tai englannin opiskelussa. Tämä "epäoikeudenmukaisuus" on vältettävissä vain keinotekoisella kielellä, kuten esperantolla, mutta sellainen kieli ei tekisi oikeutta kreikkalais-roomalaiselle sivistyksellemme, "Euroopan sielulle". Ja kunhan interlinguasta on tullut jokaisen eurooppalaisen toinen äidinkieli, jota opetetaan jo lastentarhoissa ja esikouluissa - ja kotona - romaanisten kansojen ylimääräinen etu katoaa.
kielet ja kulttuurit Jos Euroopan Unioni nähdään vain talousyksikkönä, kenties kulttuurien ja kielten moninaisuus eivät ole tarpeen. Siinä tapauksessa yksi kulttuuri, monokulttuuri, ehkä riittää. Mutta kulttuurien ja kielten moninaisuus tekee elämästä rikkaamman, ehkä myös ihmisistä innovatiivisempia. Tosiasiassa kansallisten ja alueellisten kulttuurien ja kielten moninaisuudesta ei ehkä ole löydettävissä muita etuja kuin se että "karnevaalikulttuuri" tekee elämästä henkisemmän, rikkaamman ja hauskemman. Mutta ehkä juuri se on tärkeintä tehden elämästä elämisen arvoisen. Kuten jokainen voi nähdä, englanti on suuri vaara kansallisille ja alueellisille kielille, todellinen "killer language" - tappajakieli - ja monokulttuurin tehokas levittäjä. Kuvaava esimerkki monokulttuurin kauhuista on vuotuinen Eurovision laulukilpailu. Melkein jokainen laulu esitetään englanniksi - kielellä joka on vähemmän rytminen ja melodinen kuin romaaniset kielet - ja suuri enemmistö lauluista kuulostaa samasta tietokoneesta lähtöisin olevilta automaattisesti valmistetuilta tuotteilta, joissa on vähän mielenkiintoisuutta ja vähän variaatioita.
Raikas poikkeus on ollut lasten Eurovisio-kilpailu,
jossa kerran voittajaksi selviytyi kroatialainen
laulu, joka laulettiin kroatiakis ja toisella kerralla
pieni espanjalainen tyttö joka lauloi äidinkielellään
suurella bravuurilla. Puhumattakaan vuituisesta kansainvälisestä lasten festivaalista Turkissa, jossa aasialaisten ja itä-eurooppalaisten kuten myös afrikkalaisten esitykset usein ylittävät "läntisen" tason.
Varsinainen eurooppalainen kieli - interlingua - edistäisi eurooppalaisia sisämarkkinoita. Kun "lingua franca" käytännön tarpeisiin Euroopassa ei olisi englanti, atlantintakaisen hypervallan kieli, vaan aito eurooppalainen kieli - interlingua - se vahvistaisi eurooppalaisia sisämarkkinoita ja rohkaisisi luomaan euroopansisäisiä verkostoja, kuten EDI-systeemit (Electronic Data Interchange) - OVT (Organisaatioiden välinen tiedonsiirto). Yhteinen kieli edistäisi myös investoimista omassa maanosassamme, Euroopassa, ja vahvistaisi "me" - henkeä. Yhteinen kieli olisi yhteisen "eurooppalaisen sielun" ilmentymä. Oma eurooppalainen kieli - interlingua - ehkä myös vähentäisi "aivovuotoa" Euroopasta Atlantin taakse.
Se ei ole suuri ongelma. Jokainen opettaja Euroopassa, joka osaa jotakin romaanista kieltä tai englantia, kykenee muutaman viikon kuluttua opettamaan interlinguaa. Yksi tunti päivässä peruskoulun ensimmäisellä luokalla riittää tekemään oppilaiden enemmistöstä vuodessa interlinguantaitoisia. Toisesta luokasta alkaen osa esim. maantieteen ja historian opetuksesta voitaisiin suorittaa interlinguaksi. On suositeltavaa että eurooppalaisissa kouluissa järjestettäisiin enemmän kursseja Euroopan Unionista ja eurooppalaisuuden ideasta. Interlingua olisi optimaalinen kieli tällaisilla kursseilla. Interlinguan opettaminen aikuisille on paljon helpompi tehtävä kuin uuden etnisen kielen opettaminen. Rationalisoitu ortografia ja kielioppi tekevät tietyn tason saavuttamisen interlinguassa mahdolliseksi neljäsosassa siitä ajasta kuin mikä tarvitaan etnisen kielen oppimisessa - kuten on jo esitetty ylempänä.
Kun puhutaan kielten baabelin kauhuista Euroopassa,
melkein aina tarkoitetaan vain "brysselbabelismia",
Euroopan Unionin hallinnon kielellisiä ongelmia.
Kaikilla tasoilla mutta varsinkin Euroopan
parlamentissa.
Kuitenkin Brysselin ongelmat ovat mitättömyyksiä
verrattuna siihen että Euroopan kansat eivät puhu
yhteistä kieltä (käytännön asioissa). Euroopassa vallitsee epäkommunikaatio. Se surullinen tilanne voidaan muuttaa onnelliseksi superkommunikaation tilanteeksi, jos koko Eurooppa oppii yhteisen kielen. Näin on sanonut prof. Reinhard Selten, nobelisti (joka tosin on propagoinut esperanton puolesta - todennäköisesti hän ei ole vielä kuullut interlinguasta ...). Jos niin halutaan, jokainen eurokraatti in spe voidaan lähettää Ecole Nationale d'Administration (ENA) - kouluun Pariisiin - ja muodostaa heistä ryhmä elitistisiä euro-apparatshikkeja - euro-nomenklatura. Europarlamentaarikkojen osalta tilanne on hieman toinen - monet heistä kuuluvat "tavalliseen kansaan" ja varsinkin tilanne on toinen eri maiden kansalaisten kohdalla, hallituksista etäisten provinssien väestöön. Tänään, Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysfiaskojen jälkeen, puhutaan paljon siitä että Brysselin olisi kuultava Euroopan kansojen ääntä. Ja Euroopan kansat ymmärtäisivät paremmin Brysseliä jos heillä olisi halutessaan mahdollisuus tutustua kaikkiin EU:n heiä koskeviin dokumentteihin. Tänään monet työryhmien istuntojen dokumentit julkaistaan ainoastaan "muita tasa-arvoisemmilla" kielillä.
internetissä ja Granadan yliopiston painamana Euroopan perustuslaki interlinguaksi internetissä http://www.interlingua.fi/ceiafil/ceia.htm Tämän projektin aloitteentekijä oli Granadan yliopisto. Idea toteutettiin syksyllä 2004 kansainvälisenä projektina, kääntäjiä oli seuraavista maista: Brasilia, Bulgaria, Kanada, Kolumbia, Tanska, Espanja, Suomi, Ranska, Saksa, Unkari, Italia, Alankomaat, Puola, Portugal, Romania, Ruotsi ja USA. Käännöksen korjauksen ja yhdenmukaistamisen suoritti kaksi ansioitunutta interlinguan veteraania, Piet Cleij, Alankomaat (joka myös käänsi huomattavan osan) ja Bent Andersen, Tanska.
Euroopan perustuslaki interlinguaksi, painettu versio Euroopan perustuslain internet-versio valmistui hieman ennen dokumentin juhlallista allekirjoitustilaisuutta Campodoglion palatsissa Roomassa, joka tapahtui 29. lokakuuta vuonna 2004. Granadan yliopiston tarkoituksena oli jakaa Perustuslain interlinguankielinen painettu laitos 29. lokakuuta 2004 dokumentin allkirjoittajille mutta rahoitusvaikeuksien takia kirja voitiin julkaista vasta hieman alle vuotta myöhemmin. Sen painos on 1500 kappaletta. Myöskään internet-versiota ei ole juuri mainostettu mutta "seitsemän presidentin vetoomus" antaa siihen hyvän aiheen.
Paneurooppa-unionin ja interlinguan ideat saivat alkunsa melkein samaan aikaan, vuosina 1923-24. Vuonna 1925 Paneurooppa-unionin perustaja kreivi Richard Coudenhove-Kalergi ystävystyi Stephen P. Dugganin, tunnetun kansainvälisen koulutuksen uranuurtajan, kanssa, joka perusti organisaation "American Cooperative Committee of the Pan-European Union". S.P.Duggan oli alusta lähtien mukana organisaatiossa IALA (International Auxiliary Lingua Association), joka kehitti interlinguan vuosina 1924-51. Hän oli IALA:n viimeinen presidentti sen ratkaisevina vuosina 1940-50. II maailmansodan puhjettua sekä IALA että Paneurooppa-unioni lähtivät maanpakoon USA:han, IALA Liverpoolista Luftwaffen ja Paneurooppa-unioni Wienistä Gestapon ahdistamina. Itävallan kansallissosialistinen johtaja tri Seyss-Inquart otti Paneurooppa-unionin tilat Wienin keisarillisessa palatsissa Hofburgissa ja sen arkisto vietiin Berliiniin, josta neuvostarmeija kuljetti sen Moskovaan. Arkisto, tai ainakin osa siitä on saatu Euroopan Unionin alueelle ja sen säilytyspaikka on:
Historical Archives of the European Communities
IALA:n arkisto sijaitsee puolestaan New York City
Library'ssa. Mielenkiintoinen tutkimuskohde olisi
Paneurooppa-unionin ja IALA:n (etenkin
Coudenhove-Kalergin ja Dugganin) mahdollinen
kirjeenvaihto.
Aachen - "Euroopan ensimmäinen pääkaupunki" - on jakanut vuodesta 1950 alkaen vuotuisen Kaarle Suuri - palkinnon ansioituneelle eurooppalaiselle. Ensimmäinen palkinto myönnettiin kreivi Richard Coudenhove-Kalergille, nykyaikaisen Eurooppa - aatteen isälle. Vuoden 2005 Kaarle Suuri - palkinto myönnettiin Italian tasavallan presidentille Carlo Azeglio Ciampille ja tilaisuuden juhlapuheen piti Saksan liittotasavallan presidentti Horst Köhler.
Liittopresidentti Köhlerin juhlapuhe, katso
Presidentti Ciampin puhe, katso
Kaarle Suuri - palkinto, katso
Terveisin
Allan Kiviaho |
Estimate Seniora Presidente del Republica!
Nos, un gruppo de interlinguistas ex varie paises, ha lecte con interesse le appello de septe presidentes, que era publicate le 17e julio 2005 in septe remarcabile jornales europee.
Io prende le libertate de inviar vostre appellation in mi sequente message.
Illos son trovabile etiam in interrete:
http://www.interlingua.fi/ceiafil/ap7igfa.htm
http://www.interlingua.fi/ceiafil/ap7iief.htm
http://www.interlingua.fi/ceiafil/ap7ifpl.htm
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Le declaration de Lissabon * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Besonia de un lingua commun pro cosas practic Pro attinger le objectivos que son formulate in le Declaration de Lissabon, le Europa unite debe functionar como un machina ben lubricate. E uno del lubricantes le plus importante es un singule lingua commun, que omne europeo maestra tanto ben como su lingua materne. Solmente un lingua commun pro cosas practic pote apportar un synergia complete in exploitation e movimento libere de ressources human e material de Europa. Super toto il es decisevemente importante que le grande armea de specialistas con education subacademic, como technicos, machinistas, obreros specialistas in varie brancas industrial, montatores e reparatores, infirmeras e infirmeros, electricistas, specialistas de electronica, computatores e telecommunciations, etc. pote communicar e mover se trans le frontieras sin ulle barrieras lingual. Le beneficios in general e sparniar de moneta esserea immense si le servicios medical, postal, bancari e policiari, traffico, justitia, assecurantia etc. functionarea in tote le Europa in un e mesme lingua commun. Si tote le Europa parlarea un singule lingua commun pro cosas practic, un specialista in certe branca pote immediatemente installar se in un altere pais, sin elaborate studios de un nove lingua estranier, ubi illa/ille trova vocabulario scientific e technic in un lingua que ille jam completemente maestra. On pote inviar un juvene persona qui ha talentos extraordinari in alicun branca a un schola special in un altere pais, ubi iste juvene pote establir se sin ulle problemas lingual. Qual beneficio si on pote ad hoc colliger a un projecto importante e promittente un gruppo de personas con talentos e education extraordinari de varie paises europee, personas qui omnes parla le mesme lingua commun europee!
pro cosas practic del Europa unite? - Le anglese? A pena! Le relation inter le phonemas (pronunciation) e graphemas (scriptura) es in anglese totalmente chaotic.
ea = e como in dEad - dEd In anglese pro presentar 40 phonemas on usa 1100 graphemas. In supra, le pronunciation in anglese differe considerabilemente de illo del grande majoritate de linguas europee. Le poc vocales son dispendite con le phonema "schwa" etc. In anglese on ha jectate in receptaculo de immunditias millennios del developpamento human - le scriptura phonetic.
Il non es juste, si duo nationes (le Regno Unite e Eire)
pote usar in cosas international o intraeuropee lor
lingua materne quando le vaste resto de europeos debe
communicar in un lingua estranier. Le facto que anglese es le lingua materne etiam del Statos Unite de America, uno de major competitores de Europa in le economia global, face le situation ancora plus acute. Le homogeneitate lingual es un grande beneficio al Statos Unite in le competition international.
Obviemente iste "lingua franca", le lingua commun europee pro cosas practic debe esser neutral, lingua materne de nulle nationes. An il existe un tal lingua? Certo! INTERLINGUA - le lingua con le qual iste texto es scripte.
Interlingua era developpate in 1924-51 como un grande
projecto international, in cooperation de linguistas
eminente - e con multe moneta (le initiator del projecto
era Alice VANDERBILT Morris e le projecto era financiate
etiam de institutiones de Carnegie, Rockefeller Interlingua es un lingua que es basate al hereditage del civilisation europee greco-roman.
Durante le developpamento de interlingua le linguistas
concipeva que on non debe inventar un lingua
commun - illo existe in linguas romance e anglese que
ancora ha 10 000 parolas latin in uso active. Altere
linguas usa multe parolas del origine latin in
proverbios e parolas prestate. On debe solmente registrar le parolas commun e crear un grammatica, que es un hybrida rationalisate de grammaticas del linguas fontal de interlingua. Le principios basic de interlingua son: Interlingua usa parolas latin e altere parolas international que occurre como radices al minus in tres del sequente quatro linguas: Italiano - espaniol/portugese - francese - anglese, germano e russo como reserva. Le formas de parolas son derivate ex lor prototypos que existeva ante que illos se diversificava a varie linguas national. Le grammatica del interlingua es un rationalisate synthese del mesme linguas.
Alicun politicos in Bruxellas supporta le idea de un
Union Europee, ubi omne linguas son "equal" e in uso ubique. Totevia le idea que in le administration del Union Europee omne documentos deberea esser publicate e omne discursos in incontros interprete a omne 21 (in futuro le numero pote facilemente crescer a 30 o plus) linguas "official" es absurde.
On suspecta que alicun politicos in Francia, Germania e
Britannia sonia de un Union Europee ubi certe linguas
esserea plus equal quam le alteres, in bon stilo
orwellian. Lingua es poter. Un "nonsacre triumvirato de hegemonistic linguas granfraternal" (anglese-francese- germano) a pena es un manifestation de ver democratia.
Non etiam un duumvirato francese-german, que es
presentate per sr Bernd Posselt, un europarlamentarico
prominente Ille scribe: So ist es logisch, dass Französisch, Englisch und Deutsch neben den 17 anderen Amtssprachen, die in den offiziellen Sitzungen simultan gedolmetscht werden, zusätzlich als Arbeitssprachen eine herausgehobene Funktion besitzen [2]. Soll das Deutsche dabei nicht den Anschluss an die anderen beiden verlieren, bedarf es einer aktiven Unterstützung durch deutsche Politiker und deutsche EU-Beamte sowie eines klugen Bundnisses mit dem Französischen [3]. Es war der wie die meisten seiner Landsleute vielsprachige Premierminister von Luxemburg, Jean-Claude Juncker, der Deutschen und Franzosen geraten hat, jede Sprachrivalität miteinander zu begraben [4], wenn sie in den Arbeitssitzungen nicht der Dominanz des Englischen zum Opfer fallen wollen. Assi il es logic, que francese, anglese e germano al latere de 17 altere linguas official, que son simultaneemente interpretate in sessiones official, additionalmente haberea un function levate como lingua del labor [2]. Que le germano in iste connexion non va perder su position in comparation con le ambe alteres, on besonia un active supporto de politicos e functionarios german e etiam un alliato sape con le francese [3]. Il es le prime ministro de Luxemburg, sr. Jean-Claude Juncker, un polyglotte como le majoritate de su compatriotas, qui ha consiliate le germanos e franceses a interrar [4] tote rivalitates lingual inter illes, si illes non vole cader victimas al dominantia del anglese in le sessiones de labor.
[2]] Iste idea non es multo democratic. Isto gusta un
poco "orwellian" - certe linguas son plus equal quam le
alteres. On pote nominar isto a un "non-sacre duumvirato
de hegemonistic linguas granfraternal".
An iste ideas non son un "cavallo trojan" con que on tenta usurpar extra influentia e poter in le affaires del Union Europee?
Quare deberea paises como Italia, Espania, Polonia,
Romania, in futuro forsan Turchia, Ukraina, sed etiam
Grecia, Malta, Cypro ... acceptar un situation ubi 1-3
linguas esserea plus privilegiate, "plus equal", plus
dominante quam le alteres, como "linguas de travalio"?
Sr Romano Prodi, le ex-presidente del Commission
Europee, proponeva que le sol lingua obligatori in le
europatentes deberea esser anglese. Francia e Germania
protestava fortissemente. Traduction obligatori a omne
linguas del Union Europee face le costos de un
europatente sex vices plus alte quam illos de patentes
statounitese, que es un obvie obstaculo al capace de
concurrer de paises del Union Europee.
Un lingua neutral - interlingua - esserea plus
acceptabile etiam in Francia e Germania.
Un italiano, espaniol, portugese, catalano ... comprende interlingua parlate e scripte a prime vista, sin habente studiate lo del toto. Un francese e anglese comprende interlingua scripte. Un finno, germano o polonese, qui non ha studiate linguas estranier, es un analphabeto total in interlingua. Sed como experientias in alicun gymnasios in Svedia prova, un non romance- o anglophono attinge le mesme nivello del maestria de interlingua in un tempore que es un quarte del tempore que es necesse con etnic linguas romance o anglese. On pote evitar iste "injustitia" solmente con un lingua artificial, como esperanto, sed un tal lingua non renderea justitia a nostre civilisation greco-roman, al "anima europee". E post que le interlingua ha devenite un secunde lingua materne de cata europeo, inseniate jam in jardines de infantes e pre-scholas - e a casa - le extra avantage de nationes romance dispare.
national e regional Si on concipe le Union Europee solmente como un unitate economic, on forsan non necessita un diversitate de culturas e linguas.
In iste caso un cultura, monocultura, forsan suffice.
Sed le diversitate de culturas e linguas face le vita
plus ric, forsan etiam le gente plus innovative. De facto, nos forsan non pote trovar in diversitate de culturas e linguas national e regional altere beneficios excepte que illo, le "cultura carnevalistic", face le vita plus spiritualmente, plus ric e plus amusante. Sed forsan exactemente isto es un cosa del importantia maxime, facente le vita digne de viver. Como cata uno pote vider, le anglese es un grande menacia a linguas national e regional, un ver "killer language" - lingua occisor - e un instrumento efficiente a promover de monocultura.
Un exemplo illustrative de horrores de monocultura es le
annual concurso de cantos de Eurovision. Quasi omne
cantos son presentate in anglese - un lingua que es
minus rhythmic e minus melodic quam le linguas
romance - e le vaste majoritate de cantos sona como
productos de mesme computator que produce
automaticamente cantos poco interessante e con pauc Un exception refrescente ha essite le concurso de Eurovision al infantes, ubi un vice como victor emergeva un canto croate cantate in croato e un altere vice le victor era un parve puella espaniol qui cantava in su lingua materne con bravura altissime.
Sin parlar de international festival annual de infantes
in Turchia, ubi representationes asiatic e est-europee,
mesmo african, sovente ultrabrilla illos del "west".
Interlingua e mercatos interne de Europa
Un proprie lingua europee - interlingua - avantiarea le
mercatos interne europee. Quando le "lingua franca" pro
cosas practic in Europa non esserea anglese, un lingua de un
hyperpotentia transatlantic, sed un lingua genuinemente
europee - interlingua - illo reinfortiarea mercatos interne e e.g.
incitarea creation de retes intraeuropee, como systemas
de EDI (Electronic Data Interchange) - EID (Electronic
Intercambio de Datos). Un lingua commun mesmo incoragiarea plus investimentos in nostre continente, Europa, e fortiarea un senso de "nos". Un lingua commun esserea un fundo del "anima europee". Un proprie lingua europee - interlingua - forsan diminuerea le "fuga de cerebros" ex Europa a trans le Atlantico.
Isto es nulle grande problema. Omne inseniator Un hora per die in le prime classe in le schola elementari es sufficiente in facer le majoritate de pupillos bastante fluente in interlingua. Ab le secunde classe al minus un parte de inseniamento e.g. in geographia e historia pote esser execute in interlingua.
Il es recommendabile que in scholas europee plus cursos
in re le Union Europee e le ideal europee esserea
tenite. Interlingua esserea un lingua optime pro tal
cursos. Inseniar interlingua a adultos es un carga multo plus facile quam inseniar un nove lingua ethnic. Le orthographia e grammatica rationalisate face il possibile a attinger un certo nivello in interlingua in un tempore que es un quarto de illo que es demandate in un lingua ethnic - como jam presentate in supra.
Quando on parla de horrores del Babel de linguas in Europa, on quasi semper intende solmente le "bruxelbabelismo", le problemas lingual in le administration del Union Europee. In omne nivellos sed in particular in le Parlamento Europee. Totevia, le problemas in Bruxellas son "peanuts"/"arachides" si comparate con le situation que le populos europee non parla un lingua commun (in cosas practic).
In Europa prevale un situation de non-communication. On
pote cambiar iste situation triste a un situation felice
de super-communication, si tote le Europa apprende un
lingua commun. Assi ha dicte prof. Reinhard Selten, un
nobelista (ver, ille ha propagate pro
esperanto - probabilemente ille non ha audite de
interlingua ...). Si on vole, on pote inviar omne eurocrato in spe al Ecole Nationale d'Administration (ENA) in Paris - e formar un gruppo clause de elitistic euro-apparatchiki, un euro-nomenklatura. Le situation es un pauc differente con le europarlamentaricos - multes de illas/illes pertine a plebe e specialmente con le citatanos in varie paises, ex le governamento a communes in provincias distante. On parla hodie multo, post le fiascos del plebiscitos in Francia e Pais Basse, que Bruxellas deberea audir le populos europee. E le populos europee va comprender melio Bruxellas si illes ha chance, si illes lo vole, facer le cognoscentia con omne documentos del UE que tracta cosas pertinente a illes. Hodie multe documentos de sessiones de gruppos de travalio son publicate solmente in linguas que son "plus equal quam le alteres".
in interrete e como un libro imprimite per le Universitate de Granada Vos pote convincer vos que le interlingua vermente es apte como lingua commun pro cosas practic in Europa per cognoscer vos con le Constitution Europee in interlingua. Constitution Europee in interrete http://www.interlingua.fi/ceiafil/ceia.htm Le prime initiator de iste projecto era le Universitate de Granada. Le idea era realisate con un projecto international, traductores veniva ex le sequente paises: Brasil, Bulgaria, Canada, Colombia, Danmark, Espania, Finlandia, Francia, Germania, Hungaria, Italia, Pais Basse, Polonia, Portugal, Romania, Statos Unite de America e Svedia. Le traduction era corrigite e homogeneisate per duo distinguite veteranos de interlinguista, Piet Cleij, Pais Basse (qui etiam ipse traduceva un bon parte) e Bent Andersen, Danmark.
Constitution Europee in interlingua, version imprimite Le Constitution Europee in interlingua, version in le interrete, era finite un pauc ante que illo era festivemente signate in le Palatio de Campodoglio, Roma le 29 octobre 2004. Le plano del Universitate de Granada era a presentar le Constitution in interlingua imprimite le 29 octobre 2004 sed il non era possibile trovar financiemento in bon tempore e le libro era imprimite solmente ca un anno plus tarde. Le tirage es 1500 exemplares. On non ha facte multo reclamo mesmo del edition in interrete sed nos pensa que le "appello de septe presidentes" offere un bon motivo a facer lo.
connexion historic inter le europeismo e interlingua
Le ideas de Union Paneuropee e interlingua nasceva quasi in le mesme tempore, in annos 1923-24. In anno 1925 le fundator conte Richard Coudenhove-Kalergi faceva amicitate con Stephen P.
Dugganin, un famose pioniero in branca del education international, qui fundava le organisation "American Cooperative Committee of the Pan-European Union". S.P.Duggan era ab initio un membro del IALA (International Auxiliary Lingua Association), que creava interlingua durante le annos 1924-51. Ille era le ultime presidente del IALA, durante su annos decisive 1940-50. Post le eruption del II guerra mundial e le IALA e le Union Paneuropee exiliava se al Statos Unite, IALA ex Liverpool chassate per Luftwaffe e le Union Paneuropee es Wien chassate per Gestapo. Le capite nationalsocialista dr Seyss-Inquart occupava pro su uso le localitates del Union Paneuropee in le palatio imperial Hofburg in Wien e su archivos era transportate a Berlin, ex ubi le armea sovietic expediva lo a Moskva. Le archivo, o al minus un parte de illo, es de novo in le territorio del Union Europee, preservate in:
Historical Archives of the European Communities
Le archivo del IALA es in le bibliotheca del urbe de New York. Un objecto de studio interessante esserea le correspondentia eventual inter le Union Paneuropee e
Aachen - le "prime capital de Europa" - ha conferite ab le anno 1950 le premio annual del Carolo Magne a europeos distinguite. Le prime premio era conferite a conte Richard Coudenhove-Kalergille, al patre del idea de Europa unite in le era moderne. Le Premio de Carolo Magne del anno 2005 era conferite al presidente del Republica Italia, Carlo Azeglio Ciampi e le laudation in le occasion pronunciava le presidente del Republica Federal de Germania.
Le laudation del presidente federal Köhler, vide
Le oration del presidentti Ciampi, vide
Le Premio de Carolo Grande, vide: Salutante
Allan Kiviaho |
Administrator de iste sito: -------------------------- Allan Kiviaho SILY - Suomen Interlinguayhdistys ry. FILF - Föreningen för Interlingua i Finland AFIL - Association Finlandese pro Interlingua  |