PAMPHLETO    PRO   INTERLINGUA INTERLINGUA - EUROOPPALAISEN SIVISTYKSEN YHTEISKIELI INTERLINGUA - LE LINGUA UNIVERSAL DEL CIVILISATION EUROPEE 2 - Yksi yhteinen käyttökieli! Un lingua universal pro cosas practic!

0	Hakemisto Indice	1	Yksi raha - yksi kieli Un moneta - un lingua
2	Yksi yhteinen käyttökieli! Un lingua universal pro cosas practic!	3	Interlingua, käyttökielten ykkönen Interlingua, le optime lingua pro cosas practic
4	Interlinguan toteuttaminen Euroopan yhteiskielenä Realisation de Interlingua como le lingua paneuropee	5	Interlingua ja kansalliset kielet Interlingua e linguas national
6	Interlingua ja englanti Interlingua e le anglese	X	Jälkikirjoitus: Pamphilia Postscripto: Pamphilia

2 - YKSI YHTEINEN KÄYTTÖKIELI! EUROOPPALAISEN SIVISTYKSEN YHTEISKIELI lmeistä, että rationaalisin ratkaisu eurooppalaisen sivistyksen kielibaabeliin on se, että otetaan käyttöön vain yksi yhteinen käyttökieli, EUROOPPALAISEN SIVISTYKSEN YHTEISKIELI, Interlingua. Sellaisen kielen vaatimukset olisivat: 1. Puolueeton, ei minkään valtion kansallinen kieli. 2. Perustuu Euroopan kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriperintöön. 3. Helppo, mutta silti riittävän ilmaisukykyinen. 2.1 Tekokielet Tekokielen idea on viehättänyt joitakin ihmisiä jo vuosisatoja ja niitä lienee kehitetty lähemmäs tuhat. Tekokieltä pohdiskelivat mm. sellaiset kuuluisat filosofit kuin Descartes (1596-1650) ja Leibniz (1646-1710). Ensimmäinen tekokieli, joka saavutti kansainvälistä merkitystä, oli volapük, jonka kehitti saksalainen pastori Martin Schleyer v. 1879. Kieli on todella keinotekoinen, mikä näkyy jo sen nimestä: Vola = World (maailma) Pük = Speak (puhua) 2.2 Esperanto. Esperanton puutteet V. 1887 puolalainen silmälääkäri Ludowik Zamenhof kehitti tekokielen, jolle hän antoi nimeksi "Esperanto". Esperanto on laajimmalle levinnyt tekokieli ja sillä on yhä vankka kannattajajoukko. Esperantolla on kuitenkin joukko vakavia puutteita, kuten: 1. Esperanto pyrkii olemaan yleisilmeeltään latinalainen, mutta siinä on myös mielivaltaisesti valittuja sanoja muista kielistä, kuten "shajni", saksan sanasta "scheinen" = "näyttää joltakin", "anstatauigi", saksan sanasta "anstatt" = "asemesta". Mielivaltaisesti valitut sanat eri kieliryhmistä tekevät Esperantosta liiaksi sekasikiön. 2. Monikon pääte "j" on epäonnistuneesti valittu. Lukuisat "j" - kirjaimet sanojen lopussa (aj, ajn, oj, ojn) tekevät Esperantosta tautonomisen ja visuaalisesti ruman. Seuraavassa näyte, jonka on kirjoittanut Zamenhof itse: ESPERANTO Sur bronzaj postamentoj, orbrilantaj kandelabroj etendis siajn branchformajn brakojn, staris arghentaj vazoj kaj pokaloj, porchelanaj korboj kaj kristalaj kloshoj, kovrantaj grupojn da marmoraj statuetoj. 3. Vaikka esperanto yrittää näyttää lähinnä latinalaistyyppiseltä, Zamenhof omaksui äänteitä, jotka eivät esiinny latinassa. Hän halusi rationalisoida esperanton kirjoituksen ottamalla käyttöön yhden kirjaimen kullekin äänteelle ja päinvastoin. Tämä tavoite saavutettiin käyttämällä diakriittisiä merkkejä ("hattupäisiä" konsonentteja). Hän hylkäsi eräitä "tarpeettomia" latinan kirjaimia kuten "q" (= "k") ja "x" (= "ks"), ja omaksui uusia kirjaimia joita tuskin esiintyy muissa maailman kielissä. Kyseessä ovat konsonantit "c", "g", "h", "j" e "s" varustettuna merkillä "^". Sellaiset kirjaimet tuottavat vaikeuksia kirjapainoissa ja vaativat erikoisjärjestelyjä tietokoneissa. Siksi etenkin internetissä esperantistit itse joutuvat usein korvaamaan sellaiset kirjaimet kirjainyhdistelmillä. Esimerkiksi "hattupäinen c" esiintyy muodoissa "c^", "^c", "ch" "^c", "ch" o "cx" internet-sivustoilla, käyttäjän maun mukaan. 4. Sidesana "kaj" (ja) on erityisen huono valinta. Miksi tämä kömpelö nykyajalle vieras antiikin kreikan sana kun tarjolla ovat latinalaiset "e" ja "et"? Myös "jes" (kyllä) on tyylitön. 5. Vaikka Esperanto on kunnioitettava historiallinen kuriositeetti ja sinänsä ilmaisukykyinen, se ei ole roomalaisen perintömme arvoinen Euroopan yhteiskieleksi. Siihen se on liian groteski ja karikatyyrimainen. Verratkaamme yhtä Maastrichtin sopimuksen klausuulia:

2 - UN LINGUA COMMUN PRO LE COSAS PRACTIC! LE LINGUA UNIVERSAL DEL CIVILISATION EUROPEE Obviemente, le plus rational solution al Babel lingual del civilisation europee esserea le adoption de un lingua commun pro cosas practic, LE LINGUA UNIVERSAL DEL CIVILISATION EUROPEE, Interlingua. Le requirimentos de tal lingua esserea: 1. Neutral, un lingua national de nulle stato. 2. Il se basa sur le legato cultural greco-roman de Europa. 3. Facile, sed totevia satis efficiente in expression. 2.1 Linguas artificial Le idea de linguas artificial ha attrahite alicun personas desde seculos e on ha presumibilemente developpate quasi mille de illos. I.a. tal philosophos famose como Descartes (1596-1650) e Leibniz (1646-1710) ponderava le lingua artificial. Le prime lingua artificial que ganiava signification international, era volapük que era developpate per Martin Schleyer, un pastor german, in 1879. Iste lingua es vermente multo artificial, como jam su nomine demonstra: Vola = World (mundo) Pük = Speak (parlar) 2.2 Esperanto. Le defectos de Esperanto In le anno 1887 Ludowik Zamenhof, un oculista polonese, developpava un lingua artificial que ille nominava "Esperanto". Esperanto es le plus diffundite de omne linguas artificial e illo ha ancora un quadro ardente de supportatores. Esperanto ha tamen un pluraritate de defectos seriose, como: 1. Esperanto tenta esser latinesc per su apparentia general sed illo contine etiam parolas ex altere linguas, selecte arbitrarimente, como "shajni", ex parola german "scheinen" = "apparer", "anstatauigi", ex parola german "anstatt" = "in loco de". Parolas arbitrari ex varie gruppos lingual face Esperanto nimis bastardic. 2. Le fin de plural "j" es infortunamente selecte. Multe litteras "j" al fin de parolas (aj, ajn, oj, ojn) face esperanto tautonomic e visualmente fede. Ecce un specimen, scripte per Zamenhof ipse: INTERLINGUA Super armaturas bronzee, candelabros aurobrillante extendeva su nodoforme brachios, stava vasos argentee e cuppas, corbes porcellanari e campanellas crystallin, coperiente gruppos de statuos de marmore. 3. Benque Esperanto tenta apparer principalmente latinesc, Zamenhof adoptava phonemas que non existe in latino. Ille voleva rationalisar le scriptura de Esperanto per adoptar un littera pro cata sono e vice versa. Iste scopo era complite per usante signos diacritic ("cappellos" super le consonantes). Ille abandonava alicun litteras latin "inutile", como "q" (= "k") e "x" (= "ks"), e intertanto introduceva nove litteras a pena trovabile in altere linguas del mundo. Il se tracta del consonantes "c", "g", "h", "j" ja "s" con le signo de accento circumflexo. Tal litteras son difficile de trovar in imprimerias e require configurationes special in computatores. Pro isto, principalmente in Internet le esperantistas mesme son frequentemente fortiate a substituer tal combinationes de litteras per characteres. Le "c-circumflexo", per exemplo, pote esser trovate como "c^", "^c", "ch" "^c", "ch" o "cx" in sitos de internet, secundo le gusto del scriptor. 4. Le conjunction "kaj" es un specialmente mal selection. Proque iste parola ex le greco antique, inhabile e alien pro le tempores moderne, quando il ha latin "e" e "et"? Anque "jes" (si) care stilo. 5. Benque Esperanto es un honorabile curiositate historic e expressibile per se, illo non face le honores de nostre legato roman como le lingua universal de Europa. Pro isto illo es nimis grottesc e caricatural. Vamos comparar un clausula del tractato de Maastricht:

ENGLISH The community shall act within the limits of the powers as upon it by this treaty and the objectives. In areas which do not fall within its exclusive competence the community shall take action in accordance with the principle of subsidiarity only if and insofar as the objectives of the proposed action cannot be sufficiently achieved by the member-states and can therefore by reason of the scale or effects of the proposed action be better achieved by the community.

ESPERANTO La Komunumo devas agi interne de la potencolimoj, kiujn rajtigas al ghi tiu chi traktato, kaj de la celoj chi-traktate difinitaj al ghi. En agadkampoj, kiuj ne trafas en ghian solkompetenton la Komunumo devas agi lau la principo de akcesoreco nur se, kaj ghis tioma grado ke, la celoj de la proponata agado ne sufiche atingeblas de la membro-shtatoj kaj sekve pro la amplekso kaj efikoj de la proponata agado povos esti pli bone plenumitaj de la Komunumo.

INTERLINGUA Le communitate debe ager intra le limites del poteres conferite a illo per iste tractato e le objectivos assignate a illo hic. In areas le quales non se trova intra su competentia exclusive le communitate debe ager de accordo con le principio de subsidiaritate si, e solmente si, le objectivos del action non pote esser sufficientemente complite per le statos membros e dunque pote, a causa del scala o del effectos del action proponite, esser plus ben complite per le communitate.

2.3 Luonnolliset yhteiskielet Kuten tunnettua, latinan kieliopillinen rakenne on tavattoman monimutkainen. Itse asiassa klassista latinaa ei liene käytetty arkikielenä lainkaan. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa syntyi useita hankkeita kehittää uuslatina, kieli, joka käyttäisi latinan sanoja, mutta jonka kielioppi olisi suuresti yksinkertaistettu. Tunnetuin niistä on "Latino sin flexione", jonka kehitti kuuluisa italialainen matemaatikko Giuseppe Peano.

2.3 Linguas universal natural Como ben note, le structura grammatic del latino es extraordinarimente intricate. In veritate le latino classic era a pena usate del toto como lingua quotidian. Al fin del 19e e initio del 20e seculo nasceva multe projectos pro developpar neolatino, un lingua que usarea parolas latin con un grammatica multo simplificate. Le plus ben cognoscite de illos es "Latino sin flexione" que era developpate per Giuseppe Peano, un famose mathematico italian.

Actualisate le 2003-09-09 Administrator de iste sito: -------------------------- Allan Kiviaho SILY - Suomen Interlinguayhdistys ry. FILF - Föreningen för Interlingua i Finland AFIL - Association Finlandese pro Interlingua Kivimäentie 16 E. FIN-01620 VANTAA. Finlandia