Caius Iulius Caesar, un grande imperator e un maestro in latino classic

INTERLINGUA 2000-luvun kansainvälinen kieli Esittely * Lyhyt kielioppi Ingvar Stenström Suomen oloihin mukaillut 1997-06-25 ja 2001-06-05 Allan Kiviaho

	Esipuhe		Pronunciation - Ääntäminen
	Breve grammatica - Lyhyt kielioppi. 1. Artikkeli. 2. Monikon pääte. 3. Adjektiivit eivät taivu. 4. Adverbit. 5. Komparatiivi ja superlatiivi.
	6. Persoonapronominit. 7. Possessiivipronominit		8. Relatiivipronominit. 9. Kysymyssanat
	10. Verbit		11. Lukusanat. 12. Sanajärjestys
	Sananmuodostus I. Prefiksit (etuliitteet)		II. Suffiksit (jälkiliitteet).          II.1. Johdatus sanan vartalosta
	II.2. Partisiipin perfektin johdannaiset		Pro Interlingua (tekstinäyte)

MUUTAMASSA TUNNISSA voimme matkustaa maanosasta toiseen ja muutamassa sekunnissa voimme puhelimitse tavoittaa maailman joka kolkan, mutta emme aina osaa puhua toistemme kanssa. Kansainvälinen kanssakäyminen vaatii yhteisen kielen. Internet ja muut maailman yhdentymisilmiöt lisäävät dramaattisesti yhteisen kielen tarvetta. Kansallisista kielistä on englanti levinnyt laajimmalle. Englanti ei kuitenkaan sovellu hyvin kansainväliseksi kieleksi mm. seuraavista syistä:  1. Englannin kirjoitus ja ääntäminen poikkeavat suuresti toisistaan ja niiden välillä ei ole mitään selvästi määriteltävää yhteyttä. Siitä syystä englanninkielellä on mahdotonta esittää vaikkapa mannereurooppalaisia erisnimiä. "Would you please spell it?" - "Voitteko tavata sen" - kuuluu lakkaamatta englantilaisen tai amerikkalaisen suusta hänen vieraillessaan Euroopan mantereella. Esim. diftongi ea äännetään mm. e (threat) ei (steak) ii (weak) Tough = taff mutta dough = dou ... Englanninkieli on ottanut askeleen taaksepäin kielten kehityshistoriassa. Kun muut länsimaiset kielet ovat kehittyneet äännekirjoituksen asteelle, englanti on ikäänkuin palannut Egyptin hieroglyyfeihin.Siinä Egyptin leijonien ja sfinksien kuvia vastaavat latinalaisten kirjainmerkkien jonot, joidenäännearvot eivät kuitenkaan vastaa latinan äännearvoja. Tästä seuraa, että suuressa joukossa englannin sanoja niiden ääntäminen on opittava erikseen sana sanalta. Tässä menetetään moninkertaisesti se etu, jonka tarjoaa englannin kieliopin helppous. Englannin kieliopin ominaisuuksia on muuten omaksuttu interlinguaan. Englantilaista kirjailijaa ja filosofia Bernard Shaw'ta mukaillen voidaan esittää, että sana "fish" voitaisiin yhtä hyvin kirjoittaa "ghoti": g kuten sanassa louGh h kuten sanassa Hour o kuten sanassa wOmen ti kuten sanassa naTIon U.S.A:ssa järjestetään peräti äidinkielen oikeinkirjoituskilpailuja. Englanninkieli vaikuttaa aluksi helpolta, mutta sen hyvä hallinta vaatii paljon työtä. Englannissa kieli paljastaa heti ihmisen yhteiskuntaluokan ja "lukeneisuuden", Saksassa ei ilman muuta huomaa, että henkilö on kultaseppä eikä lingvistiikan professori ... 2. Kieltentutkijat kiistelevät siitä, onko kielen muuttuminen kehitystä vaiko rappiota. Englanninkielestä tekisi mieli sanoa, että ainakin ääntämisen osalta se on rappeutunut kantakielistään (Angli, latina, ranska, viikinkien kielet jne). first - fööst lieutenant - leftenönt (ö tuskin kuuluu) nation - neishön 3. Englannin ääntäminen on konstikasta ja sameaa. On väitetty, että lentoliikenteessä on menetetty satoja tai jopa tuhansia ihmishenkiä siitä syystä, että lentäjät ja lennonjohtajat eivät ole saaneet toistensa puheesta selvää, englanti kun helposti hukkuu taustakohinaan. Monet musiikin ystävät väittävät, että ooppera on eglanninkielellä laulettuna farssi, sen sanoista kun ei saa juuri mitään tolkkua. Italia sen sijaan on selkeä kieli ja interlingua vielä selkeämpi. Samoin suomi.  4. Englanninkieli kaikkien kansojen yhteisenä kielenä, "lingua francana", antaisi liian suuren edun maailman jo muutenkin mahtavimmalle kansakunnalle USA:lle. Puhutaan mm. kulttuuri-imperialismista. Romaaniset kansat eivät ole tässä suhteessa yhtä "vaarallisia", ne ovat enemmän kulttuurin kuin tekniikan ja sotilaallisen voiman suurvaltoja. Latina on koko eurooppalaisen kulttuurin perusta, myös siltana antiikin kreikkalaisen kulttuurin ja nyky-Euroopan välillä. Viimeksimainitusta syystä "latinalaisen" kulttuurin ja kielen - interlinguan - voivat hyväksyä myös kreikkalais-bysanttilaisen perinteen jatkajat kuten venäläiset ja ukrainalaiset. Ennen englantia merkittävimmät kansainväliset kielet ovat olleet latina ja ranska. 1800 - luvulla heräsi ajatus kehittää keinotekoinen kieli yhteiseksi kieleksi. Tunnetuin tekokieli on Esperanto, jonka julkisti 27-vuotias puolalainen silmälääkäri Zamenhof vuonna 1887. Esperanto pyrkii perusilmeeltään muistuttamaan romaanisia kieliä, mutta siinä on liikaa satunnaisesti valittuja sanoja.  Interlinguanistit, jotka ovat luonnollisen suunnitelmakielen kannattajia, ovat sitä mieltä että monet mielivaltaisesti englannista, saksasta ja venäjästä valitut sanat tuovat tyylitöntä sekavuutta Esperantoon, tekevät siitä karikatyyrin hieman samaan tapaan kuin europanto, joka on Euroopan Unionin kielenkääntäjän Diego Maranin kehittämä suosittu pilakieli. Haitallisesti vaikuttaa myös runsas diakriittisten kirjainmerkkien käyttö.  Huolimatta alkuinnostuksesta ja yli 110 - vuotisesta historiastaan esperanto ei ole saavuttanut niin merkittävää kansainvälistä asemaa kuin mitä he toivovat. Eräiden esperantistien omien arvioiden mukaan maailmassa on 25 000 organisoitunutta esperantistia ja ehkä 200 000 ihmistä ymmärtää  sitä. Optimistisempiakin lukuja on esitetty, joita kiinnostuneet löytänevät helposti internetistä. Esperanton harrastajien määrä on toki monin verroin suurempi kuin interlinguan, mutta interlingua on pitänyt yllä matalaa profiilia, koska sille on olemassa "sosiaalinen tilaus" vasta nyt, kun Euroopan Unioni tarvitsee välttämättä yhteisen käyttökielen käytännön kommunikointia varten. Kansainvälinen interlinguaunioni - UMI - Union Mundial pro Interlingua tekee nyt määrätietoista työtä edellä  mainitun päämäärän hyväksi.    Interlingua syntyi kun myös kielitieteilijät alkoivat kiinnostua tekokieli-ideasta. Kansainvälinen ryhmä huomattavia kielitieteilijöitä aloitti vuonna 1924 tutkimuksen, joka päätyi jo olemassa olevien kansainvälisten sanojen rekisteröintiin. Länsimaiset kielet ovat omaksuneet suuren määrän sanoja latinasta ja kreikasta, jotka täten ovat levinneet yli koko maailman. Kielitieteilijät organisoituivat "International Auxiliary Language Association" (IALA) - nimiseksi yhdistykseksi. IALA loi sanaston tueksi myös yksinkertaisen mutta ilmaisukyvyltään riittävän kieliopin. Katso: Historia antenatal de Interlingua  -  Interlinguan syntyhistoria sekä Interlinguan historia: Internationalitate maximal in le vocabulario e un grammatica minimal - sanaston maksimaalinen kansainvälisyys ja kieliopin yksinkertaisuus - on sen kansainvälisyys kielen perusidea, jonka nimi on interlingua. Sanastossa noudatetaan 3/4 - sääntöä ja kieliopissa 4/4 - sääntöä. Interlinguan perussanastoon hyväksytään ne sanat, jotka esiintyvät vähintään kolmessa seuraavista neljästä vertailukielestä: Italia, espanja ja portugali yhdessä, ranska ja englanti. Lisäksi saksa ja venäjä mahdollisina täydentäjinä.  Kieliopin 4/4 sääntö puolestaan määrää, että tietty kieliopin ominaisuus on voimassa interlinguassa ainoastaan jos se esiintyy kaikissa neljässä vertailukielessä. Siitä syystä esim. atribuutit eivät taivu pääsanansa luokassa, koska niin on asia englannissa. Suuri osa interlinguan sanoista on tuttuja myös suomalaisille niin sanottuina sivistyssanoina.  Useimmat romaanisia kieliä äidinkielenään puhuvat ymmärtävät interlinguaa ilman opiskelua. Yli  puolen miljardin ihmisen äidinkielenä on italia, espanja tai portugali. Heidän kanssaan voi puhua interlinguaa ilman että he edes tietävät mitä interlingua on. On havaittu, että myös englantia ainoana vieraana kielenään opiskelleet pohjoismaalaiset ymmärtävät suurimman osan interlinguan tekstistä ilman varsinaista interlinguan opiskelua. Interlingua poikkeaa Esperanton tapaisista tekokielistä siinä, että se ei ole varsinaisesti tekokieli vaan elävien romaanisten kielten hybridi. Niinpä se on dynaaminen ja kehittyy vertailukieltensä kehityksen mukana.

 

Pronunciation / Ääntäminen Vokaalit a e i o u y ovat korostettuina puolipitkiä, muutoin lyhyitä, ja äännetään kuten suomenkielessä, paitsi y, joka lausutaan kuten [i], vokaalien edessä ja välissä kuten [j]; Yugoslavia (Jugoslavia). Konsonantit äännetään kuten suomenkielessä seuraavia lukuunottamatta: c ääntyy kuten [ts] e:n, i:n ja y:n edellä; {cento, civil, cyclo} [tsento, tsivil tsiklo]. Muussa tapauksessa kuten [k]. ch yleensä kuten [k], paitsi kansainvälisissä sanoissa kuten [sh]: chocolate, charme. j ääntyy samoin kuin ensimmäinen ja viimeinen äänne englannin sanassa "George" [dj]. g ääntyy samalla tavalla lopputavuissa -age ja -agio: {corage, avantagiose}. Muutoin aina kuten (g), suomen ng-äännettä ei interlinguassa ole. qu ääntyy kuin k jota seuraa hyvin lyhyt u, vertaa englannin "quantity". que lausutaan [ke] ja qui [ki]. t [ts] -antia, -entia, -tie, -tion [-antsia, -entsia, -tsie, -tsion]  x [ks] taxi [taksi]  z äännetään sointuvana kuten englannin sanassa "zeal". s soinnillisena vokaalien välissä. Korostussääntö 1: Paino on viimeistä konsonanttia edeltävällä vokaalilla - "penultimasääntö" {cantar, canta, cantava.} Korostussääntö 2: Paino on toiseksi viimeistä konsonanttia edeltävällä vokaalilla - "antepenultimasääntö" - sanoissa jotka päättyvät; -le, -ne, -re: facile, nomine, tempore -ic, -ica, -ico: technic, technica, technico -ide, -ido: timide, acido -ula, -ulo: regula, angulo -ime, -imo: ultime, maximo (-s ja -m päätteet eivät noudata näitä sääntöjä). Interlinguan äänteet ja rytmitys tekevät siitä puhuttuna erittäin kauniin kielen, kuten romaaniset kielet parhaimmillaan, mutta puhdistettuna kielten rappioilmiöistä, kuten espanjan y lespausäänteistä. Seuraavassa näytteet esperantosta ja interlinguasta. Esperanto (1887): Multaj el chiuj tiuj junaj kaj maljunaj idealistoj, kiuj alighis al Esperanto jam dum ghiaj unuaj jaroj kaj esperis ghian tujan enkondukon en chiujn lernejojn, baldau estis seniluziigitaj. Interlingua (1951): Multos de omne le idealistas juvene e vetere, qui adhereva a Esperanto jam durante su prime annos e sperava su introduction immediate in omne scholas, tosto era disillusionate. Vapaa suomennos: Monet niistä kaikista nuorista ja vanhoista idealisteista,jotka innostuivat esperantosta jo sen alkuvuosina ja toivoivat, että se otettaisiin käyttöön kaikissa kouluissa, pettyivät pian.

Breve grammatica / Lyhyt kielioppi 1. un on epämääräinen artikkeli ja se on aina taipumaton: {un libro, un porta} (kirja, ovi). le on sekä yksikön että monikon määräävä artikkeli: {le libro, le femina, le libros, le feminas, le nation.} 2. -s/es ovat monikon päätteet. -s vokaaliloppuisissa sanoissa: {multe autos} (monta autoa). -es konsonanttiloppuisissa, un nation; {Le Nationes Unite:} Yhdistyneet Kansakunnat. 3. Adjektiivit eivät taivu. {Un bon libro, bon libros. Un femina intelligente, le feminas intelligente.} Adjektiivit ovat yleensä substantiivin jäljessä, mutta lyhyet ja useimmin esiintyvät voivat olla substantiivin edessä. Värisanat ovat aina pääsanan perässä: {Le Casa Blanc.} 4. Adverbit saavat päätteen -mente. {Le auto va rapidemente}. Auto kulkee nopeasti. -ic päätteiset saavat päätteen; -amente: {practic - practicamente.} 5. Komparatiivi muodostetaan plus - sanan kanssa: {plus grande:} suurempi, {plus belle:} kauniimpi. Superlatiivi tehdään le plus - sanan avulla: {le plus grande:} suurin; {le plus belle:} kaunein. {Un avion vola plus rapidemente que un ave:} Lentokone lentää nopeammin kuin lintu.

6. Persoonapronominit

	objektina
io minä	me minua
tu sinä	te sinua
ille hän (mies)	le häntä (mies)
illa " (nainen)	la " (nainen)
illo se	lo sitä
nos me	nos meitä
vos te, Te	vos teitä
illes he (miehet)	les heitä (miehiä)
illas " (naiset)	las " (naisia)
illos ne	los niitä

7. Possessiivipronominit

mi	minun
tu	sinun
su	hänen (mies ja nainen)
su	sen
nostre	meidän
vostre	teidän, Teidän
lor heidän	niiden

on - epämääräinen pronomini, kuten ruotsin man, man talar
se - itseään (refleksiivinen) Preposition jälkeen käytetään me ja te, muuten aina
     subjektimuotoa.

8. Relatiivipronominit qui (ki) joka, jotka, henkilöitä osoittava subjekti que (ke) joka, jotka, muita kuin henkilöitä osoittava le qual joka le quales joita le que joka, se joka cuje jonka, minkä 9. Kysymyssanat Esque aloittaa lauseen johon voidaan vastata "kyllä" tai "ei". "Esque tu vide mi nove auto?" Näetkö uuden autoni? Voidaan käyttää myös käänteistä sanajärjestystä kuten suomessa: "Vide tu mi nove auto?" Qui? Kuka, keitä (Henkilöistä) Que? Mikä, mitkä (Asioista) Qual? Millainen (Ominaisuuksista) Qual libro vole vos leger? Un libro interessante. Millaisen kirjan haluatte lukea? Mielenkiintoisen kirjan. Quando? Milloin? (Aika) Quando arriva le traino? Koska juna saapuu? Como? Miten? (Tapa) Como parla ille? Miten hän puhuu? Ubi? Missä? Ubi habita vos? Missä asutte? Proque? Miksi? (Syy) Proque plora le infante? Miksi lapsi itkee? Quanto? Kuinka paljon? (Määrä, paljous), Quanto costa un camera pro un nocte? Mitä maksaa huone yhdeksi yöksi? Quante? Kuinka paljon? Kuinka monta? Quante personas vide tu? Montako henkilöä näet?

10. Verbit

-r    INFINITIIVI
-     PREESENS (ei päätettä)
-     IMPERATIIVI (ei päätettä)
-va   IMPEREFKTI
-ra   FUTUURI
-rea  KONDITIONAALI
-te   PARTISIIPIN PERFEKTI & SUPIINI
-nte  PARTISIIPIN PREESENS

a-päätteiset	e-päätteiset	i-päätteiset
parlar puhua	vider nähdä	audir kuulla
parla puhuu	vide näkee	audi kuulee
parla! puhu!	vide! näe!	audi! kuuntele!
parlava puhui	videva näki	audiva kuuli
parlara puhuu tulevaisuudessa	videra näkee tulevaisuudessa	audira kuulee tulevaisuudessa
parlarea puhuisi	viderea näkisi	audirea kuulisi
parlate puhunut	vidite nähnyt	audite kuullut
parlante puhuen	vidente nähden	audiente kuullen

Huomaa, että e-päätteisissä verbeissä e muuttuu i:ksi partisiipin perfektissä ja i-päätteisissä verbeissä lisätään e -nte'n eteen.  Paljon käytetyissä apuverbeissä voidaan seuraavat apuverbit lyhentää: haber - ha, esser - es, vader - va. Perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan apuverbillä haber (ha - olla, habeva - oli) + -te - päätteellä. Ha (habeva) parlate - On (oli) puhunut. Passiivi muodostetaan apuverbin esser + -te - päätteen avulla. Le libro es vendite - Kirja myydään, ... esseva vendite (Myytiin), ... ha essite vendite (On myyty). Sia on esser - verbin konjunktiivimuoto, jota käytetään myös imperatiivina. "Sia felice!" - Ole onnellinen!

11. Lukusanat

1 un         11 dece-un     100 cento
2 duo        20 vinti       238 duo centos trenta-octo
3 tres       21 vinti-un   1000 mille
4 quatro     30 trenta     1985 mille novem centos octanta-cinque
5 cinque     40 quaranta
6 sex        50 cinquanta
7 septe      60 sexanta
8 octo       70 septanta
9 novem      80 octanta
10 dece      90 novanta

1e prime     7e septime
2e secunde   8e octave
3e tertie    9e none
4e quarte   10e decime
5e quinte   11e dece-prime
6e sexte    20e vintesime

10 987 634 321 dece milliardos novem centos octanta-septe milliones

Desimaalit:

34,798 trenta-quatro comma septe novem octo

12. Sanajärjestys

on yleensä suora: subjekti - predikaatti - objekti.
"Un autor scribe libros" - Kirjailija kirjoittaa kirjoja.

Koska kaikki romaaniset kansat kykenevät lukemaan interlinguaa
sujuvasti, mikäli he eivät kohtaa liian suuria poikkeavuuksia
omasta kielestään, sijoitetaan myös interlinguassa objektina olevat
persoonapronominit ennen predikaatin preesens-, imperfekti-, futuuri-
ja konditionaalimuotoja. "Tu vide nostre amica. Tu la vide".
Näet ystävättäremme. Sinä näet hänet.

Kysymyslauseissa, jotka eivät ala esque-sanalla, predikaatti on ennen
subjektia. "Vide tu nostre amica?". Näetkö ystävättäremme?
"Quando arriva le traino?". Milloin juna saapuu?

Sananmuodostus

I. Prefiksit (etuliitteet)

ab- pois, -sta, -lta (abs- c:n ja t:n edellä, a- v:n edellä): ab-rupte - keskeytynyt, abs-tinentia - pidättäytyminen ad- luokse: ad-vocato - kutsuttu. Ad- yhdistetään usein täysin seuraavaan konsonanttiin, joka siis kahdennetaan: at-traher - tuntea vetoa, al-luder - vihjaista. con- 1. kanssa, yhdessä; con-spiration - salaliitto, b:n ja p:n edessä com-: com-poner - yhdistää; l:n edessä col-: col-laborar - olla yhteistyössä; r:n edessä cor-: cor-recte - korrekti; h:n ja vokaalin edessä co-, erityisesti osallisuus, toveruus: co-hereditario - kanssaperijä, co-idealista - aatetoveri 2. vahvistava; cor-roder - syöpyä, ruostua de- pois, alas: de-struer - rikkoa dis- 1. vastakohta: dis-harmonic - epäsointuinen 2. eriytyä: dis-tribuer - levittää, jakaa ex- ulos, pois: ex-porto - vienti; sointuvien konsonanttien edessä e-: e-migrar - muuttaa maasta; f:n edessä ef-: ef-fluentia - ulosvirtaus extra- ulkona: extra-terrestre - (peräisin) ulkoavaruudesta extro- ulospäin: extro-vertite - ulospäin suuntautunut in- 1. vastakohta: in-official - epävirallinen, in-san - sairaalloinen 2. sisällä, sisään: in-vader - tunkeutua sisään inter- välissä: inter-stellar - tähtienvälinen intro- sisään: intro-duction - johdanto mis- virhe, väärä: mis-usar - väärinkäyttää per- läpi, läpikotaisi, täysin: per-forar - porata läpi post- jälkeen: post-ludio - jälkipeli, jälkisoitto pre- esi-: pre-historic - esihistoriallinen pro- esille, puolesta: pro-ducer - valmistaa, tuottaa esiin re- jälleen: re-flecter - heijastaa sub- ali-: sub-marin - merenalainen super- yli-: super-natural - yliluonnollinen

II. Suffiksit (jälkiliitteet)

1. Johdatus sanan vartalosta

-abile (-ibile -ir - ja -er - päätteisissä verbeissä) 1. kykenevä, joka voidaan: formabile - muotoiltava,  audibile - kuultava 2. jonkin arvoinen: honorabile - kunnianarvoisa -ada 1. jatkuva tekeminen: cavalcada - ratsastus; 2. tuote: limonada - virkistysjuoma, limonaadi;  3. sarja: colonnada - pylväikkö -age 1. kokoelma: foliage - (irto)lehtipino (folio - lehti); 2. toiminta: ancorage - ankkurointi (-maksu) -al yleinen adjektiivin pääte: central, natural; l-äätteisissä sanoissa -ar: regular, popular -alia roska, epämääräinen kokoelma: ferro - rauta, ferralia - rautaromu, papiralia - jätepaperi -ano, -iano; 1. kannattaja: lutherano, 2. asukas: italiano -ar suora verbinmuodostaja: telephonar, armar -ari (asiaan)kuuluva: legendari, revolutionari -ario 1. henkilö ominaisuuden tai ammatin perusteella:bibliothecario, secretario; 2. kokoelma: herbario - kasvisto, vocabulario - sanakirja -astr/o,-a 1. väheksyntä: poetastro - sananvääntäjä, medicastro - puoskari; 2. -puoli (poikapuoli jne.): hilio, filiastro -ata määrä: bucca - suu, buccata - suuntäyteinen -eria liikehuoneisto ja -toiminta: barberia - parturi, lacteria - meijeri, myös luonteenominaisuus,luonteenpurkaus: diaboleria - pirullisuus -ero (ammattimaisesti) jonkin kanssa työskentelevä: instrumentero - instrumenttiteknikko jne., vitrero - lasimestari -esc yhdenmukaisuus: gigante - jätti, gigantesc - jättiläismäinen -ese asukas - chinese -essa 1. olotila, merkittävä ominaisuus: politessa - kohteliaisuus, tristessa - ikävyys; 2. naista  tai naarasta osoittava pääte: baronessa, contessa, tigressa -ett- diminutiivi: opera - operetta, clarino - clarinetto,disco - dischetto, belle - kaunis, bellette - (pikku)sievä -ia 1. tila, suhde: felice/felicia - onni; 2. partisiipin preesensin kanssa ominaisuus: tolerantia, differentia, existentia -ia kuten edellä, mutta enimmäkseen teknisissä yhteyksissä kreikkalaisten sananvartaloiden kanssa (tieteet ja sairaudet): geologia, anatomia, epilepsia, diphteria, pneumonia; oikeudenkäyttö, tuomiovalta: abbate/abbatia, monarcha/monarchia -ic laatuominaisuus: phantastic, electric, plastic (useimmiten kreikkalaisperäinen sana, suomessa -inen) -ide tim-ide - ujo, arka -iera säiliö, säilytyspaikka: sucro - sokeri, sucriera - sokerikulho -iero puu: amandola - manteli, amandoliero - mantelipuu -ificar tehdä joksikin: rect-ificar - oikaista, suoristaa -il adj.: viril - miehekäs -in johdannainen: femina - nainen, feminin - naisellinen, crystallin - tehty kristallista -isar tehdä jokisikin, käsitellä teknisesti: galvanisar, electrisar -ismo suuntaus, tendenssi: nationalismo, socialismo -ista 1. jonkin -ismin kannattaja: socialista; 2. taiteen tai ammatin harjoittaja: pianista, machinista. Käytetään myös adjektiivisena (-inen): tendentias inflationista - inflatoriset tendenssit -itate 1. ominaisuus, -teetti: nationalitate, regularitate, qualitate, inflammabilitate, formalitate; 2. synonym: -itude: certe - varma, certitude - varmuus, latitude, longitude -mento toiminto, yleensä lyhytaikainen sekä sen seuraus: experimento, fundamento, lanceamento -nde/o joka täytyy: examinan-do -or olotila: rigor - jäykkyys -ose runsaus: musculose, voluminose

2. Partisiipin perfektin johdannaiset

-ion toiminta tai sen seuraus: organisation, ventilation, construction, innovation -ive niin toimiva, voipa: decorative, definitive, explosive, productive, tentative -or tekijä: administrator, curator, auditor, separator,transformator -ori paikka, jossa tapahtuu tai tehdään tai siellä olevat ihmiset: laboratorio, sanatorio, auditorio -ura tulos, konkreettinen toiminta: signatura, sculptura,scriptura

Pro Interlingua (Tekstinäyte) Le possibilitate de communication e comprension inter le homines de nationes diverse es desirabile. Ergo: es desirabile le introduction de un lingua auxiliar international. Latino e linguas national es troppo difficile pro servir satisfactorimente como medios de communication inter le "homines in le strata". Recommendar le uso de iste idiomas o de un tal idioma non serea un solution democratic. Le elevation a un position monopolisate de un lingua national in preferentia a omne alteres significarea un privilegio enorme (con consequentias cultural e economic) pro le nation cuje idioma es eligite. Isto non serea acceptate per le grande statos. Si on elige p.ex. anglese, le franceses, russos, germanos, hispanofonos, arabes etc. non tardarea presentar lor protestos. Conclusion: es besoniate un lingua neutral. Latino classic es neutral, sed non solmente troppo difficile: in su vocabulario manca expressiones pro fenomenos moderne. Pro solver le problema, idealistas, sovente sin qualificationes linguistic, ha publicate circa septe centos projectos de linguas artificial. Le plus cognite ha essite Esperanto (1887).  In su vocabulario, in principio romanic, se trova un mixtura de parolas german, anglese e russo, e le  100 parolas le plus frequente es artificial e Esperanto non es legibile mesmo a polyglottos sin studio.  Finalmente linguistas professional se ha interessate in le problema e in 1951, post un quarto de un seculo de recerca linguistic, ha publicate Interlingua, que es un registration del vocabulario international de facto existente como un hereditage commun non solmente del milliones de romanofonos, sed de tote le mundo cultivate. Publicationes medical e scientific ha comenciate utilisar Interlingua quasi immediatemente. Le lectores comprende le textos sin studio previe.

Actualisate le 2005-11-04 Administrator de iste sito: -------------------------- Allan Kiviaho SILY - Suomen Interlinguayhdistys ry. FILF - Föreningen för Interlingua i Finland AFIL - Association Finlandese pro Interlingua Kivimäentie 16 E. FIN-01620 VANTAA. Finlandia