 |
|
|
|
IED - Interlingua-English Dictionary: INTRODUCTION GRAMMATICA DE INTERLINGUA de Alexander Gode & Hugh E. Blair in anglese e interlingua |
 GRAMMAR Alexander Gode - Hugh E. Blair: (Prefacio de "INTERLINGUA, a grammar of the international language") "Vocabulary" and "grammar" are not hermetically sealed-off categories. Ii grammar describes the structure of a language, it goes without saying that no such description can be offered without constant reference to word material illustrative of various structural features. But it is also true that there can be no dictionary of words presented as amorphous raw material. Lexical listings are necessarily possessed of structure, and the structure of words and phrases is a matter of grammar. These observations are not to suggest that the distinction between vocabulary and grammar might be abandoned, nor even that their treatment under separate heads is exclusively a matter of practical convenience. They are merely to restate the fact that the vocabulary and the grammar of a particular language are interdependent as naturally and necessarily compatible aspects of one and the same phenomenon. Beyond this they may raise the question as to what special characteristics distinguish the relationship of vocabulary and grammar in the case of a planned interlingua.
The basic character of any language is largely determined by features of a structural, ie., a grammatical nature.
Let the dictionary of a language be invaded by hordes of foreign words, as long as its patterns of word and sentence structure stay intact, the foreign material will eventually be assimilated and the basic character of the language will survive essentially unchanged.
This principle, applicable to all languages, is strikingly illustrated by English with its very considerable Romance vocabulary assimilated to a Teutonic base.
There is no apparent reason that planned auxiliary languages should be governed by fundamentally different laws. Yet superficially their situation does look completely reversed. There has been ample opportunity to observe that once agreement on the best possible vocabulary for an auxiliary language is assured, diversities of opinion in regard to grammatical problems lead to nothing more than parallel variants of one general language. But this is not so because the grammatical structure of planned languages is less significant than that of natural languages; it is so because an established vocabulary implies the settlement of so many questions of structure, ie., of grammar, that the remaining grammatical features play of necessity a subordinate and dependent role. It is, then, only a seeming reversal of the principle of grammar's precedence over vocabulary that after the vocabulary of a planned auxiliary language has been determined all that remains to be said by way of grammar must be completely subordinated to the structural characteristics of the vocabulary. The grammatical structure of a planned language determines its basic character precisely as does the structure of a natural language but the determination of the vocabulary leaves few grammatical questions wholly indeterminate. The vocabulary of IALA's form of the interlingua is that embodied in the Interlingua-English Dictionary. The fundamentaI principle of the corresponding grammar must be that this grammar shall be the minimum or simplest possible system fit to govern the use of the chosen vocabulary in coherent speech.
IALA's endeavor to compile a dictionary of generally international words led of necessity to the assembly of a basically Romance vocabulary. The source languages to whose domain search and research could safely be restricted were Spanish and Portuguese, Italian, French, and English, with German and Russian as possible substitutes. [*]
Hence a sound working principle in the elaboration of IALA's system of grammar is that the term "minimum grammar" shall not permit the suppression of any grammatical feature which according to the testimony of the source languages is indispensable in the government of their vocabularies and hence of the vocabulary of the interlingua embodied in the Interlingua-English Dictionary. In other words,
The determination of what grammatical features are to be retained in the interlingua leaves open the question of the forms which are to be used to represent them. The forms of grammatical features are determined as far as possible by means of the method worked out for the "standardization" of forms of words as analyzed in the Introduction to the Interlingua-English Dictionary.
If the material of the following grammar appears to be organized in a somewhat unorthodox way, the reason is ismply that certain chapters ordinarily represented in conventional grammars could be omitted in the present instance because their subject matter is completely covered by the Dictionary. Thus the grammar contains, for example, no special discussion of prepositions and conjunctions except for a paragraph under heading of word building. It will also be noted that there is no section concerned with problems of syntax. Such problems do exist in Interlingua, but it seemed expedient to treat them in connection with the various parts of speech whose functions in the sentence can be made to involve all syntactic questions of practical import. - The technical apparatus of the Dictionary (list of abbreviations, etc.) applies to the Grammar as well and has not been included again in the following pages.
------- |
 INTERLINGUA Alexander Gode - Hugh E. Blair: (Prefacio de "INTERLINGUA, a grammar of the international language")
"Vocabulario" e "grammatica" non es duo categorias hermeticamente isolate.
Si le grammatica describe le structura de un lingua, il va sin dicer que
nulle tal description pote offerer se sin referentia constante a materia
lexical illustrative de varie tractos structural. Sed il es etiam ver que il
non pote haber un dictionario de vocabulos presentate como materia crude
amorphe. Listas lexical necessarimente possede structura, e le structura de vocabulos e expressiones es un cosa del grammatica.
Iste observationes non suggere que le distinction inter
vocabulario e grammatica poterea esser abandonate, ni que lor tractamento sub capites
separate es exclusivemente un acto de convenientia practic. Illos solmente reaffirma le facto que le vocabulario e le grammatica de un lingua particular es interdependente como aspectos natural e necessarimente compatibile de un singule phenomeno. Ultra isto illos pote relevar le question
qual characteristicas special distingue le relationes inter le vocabulario
e le grammatica in le caso de un lingua planate. Le character basic de qualcunque lingua es in grande parte determinate per tractos de natura structural, i.e. grammatic. Le dictionario de un lingua pote esser invadite per torrentes de vocabulos foranee, sed si su patronos de structura lexical e syntactic remane intacte, le materia foranee essera finalmente assimilate e le character basic del lingua supervivera essentialmente inalterate.
Iste principio, applicabile a omne linguas, es illustrate impressivemente
per le anglese con su considerabile vocabulario romanic assimilate in
un base germanic. Il non ha un ration apparente que linguas auxiliar planate esserea governate per leges fundamentalmente differente. Totevia, superficialmente lor situation pare completemente reverse. Il habeva ample opportunitate pro observar que, un vice que accordo super le vocabulario le melior possibile pro un lingua auxiliar es assecurate, opiniones differente con respecto a problemas grammatic duce a nihil altere que variantes parallel de un singule lingua general. Sed isto non es assi proque le structura grammatic de un lingua planate es minus significante que illo del linguas natural; illo es assi proque un vocabulario establite implica le determination de si multe questiones de structura, i.e. de grammatica, que le tractos grammatic remanente joca necessarimente un rolo subordinate e dependente.
Il es, alora, solmente un inversion apparente del
principio que le grammatica precede le
vocabulario que, post determinar le vocabulario de un lingua auxiliar planate, tote que remane
a dicer via le grammatica debe completemente
subordinar se al characteristicas structural del vocabulario.
Le structura grammatic de un lingua planate determina su character basic precisemente como le structura de un lingua natural. Sed le determination del vocabulario lassa pauc questiones grammatic totalmente indeterminate.
Le vocabulario de Interlingua per le IALA es incorporate in le Interlingua-English Dictionary. Le principio fundamental del grammatica correspondente debe esser que iste grammatica sia le systema le minime o le plus simple possibile que es apte pro governar le uso del vocabulario seligite in linguage coherente.
Le effortios del IALA pro compilar un dictionario de parolas generalmente
international duceva necessarimente al collection de un vocabulario essentialmente
romanic. Le linguas fonte a cuje sphera cerca e recerca poteva securmente restringer se esseva espaniol e portugese, italiano, francese, e anglese, con germano e russo como possibile substitutos. [*]
In consequentia un principio solide de guida in le elaboration del systema
grammatical de IALA es que le termino "grammatica minimal" non permittera
le suppression de ulle tracto grammatic que secundo le testimonio
del linguas fonte es indispensabile in le governamento de lor vocabularios
e in consequentia del vocabulario del Interlingua incorporate in le Interlingua-English
Dictionary. In altere terminos,
Le determination de qual tractos grammatic debe esser retenite in le Interlingua,
lassa aperte le question del formas que sia usate pro representar lo. Le
formas de tractos grammatic es determinate tanto como possibile per le
methodos elaborate pro le "standardisation" de formas de parolas
como analysate in le Introduction al Interlingua-English Dictionary.
Si le material del grammatica sequente pare esser organisate de un maniera aliquanto inorthodoxe, le ration es simplemente que certe capitulos generalmente representate on grammaticas conventional poteva esser omittite in le caso presente proque lor materia es completemente coperite per le Dictionario. Assi iste grammatica non contine, per exemplo, discussiones special de prepositiones e conjunctiones excepte un paragrapho sub le titulo de construction de parolas. Il essera etiam notate que il non ha ulle section concernente le problemas del syntaxe. Tal problemas realmente existe in Interlingua, sed il pareva opportun tractar los in connexion con le varie partes del discurso cuje functiones in le phrase pote esser extendite a implicar tote le questiones syntactic de importantia practic. Le apparato technic del Dictionario (le lista de abbreviationes, etc.) es applicabile etiam al Grammatica e illo ha essite includite de novo in le paginas sequente.
------- Traduction ab anglese in interlingua per
|
 KIELIOPPI Alexander Gode - Hugh E. Blair:
(Kirjan "INTERLINGUA, a grammar of the international language" esipuhe)
"Sanasto" ja "kielioppi" eivät ole kaksi toisistaan hermeettisesti
erotettua kategoriaa. Jos kielioppi kuvaa kielen rakennetta, on sanomattakin selvää että
sellainen kuvaus ei ole mahdollista ilman jatkuvaa viittaamista sanastoainekseen
rakenteen eri ominaisuuksien valaisemiseksi. Mutta on myös totta
että ei voi olla sanakirjaa, joka olisi vain pelkkä karkea
sanojen luettelo. Sanakirjoilla on pakostakin rakenne,
ja sanojen ja lauseiden rakenne on yhtä kuin
kieliopppi.
Edellä mainittujen havaintojen tarkoituksena ei ole väittää
että sanaston ja kieliopin välinen ero voitaisiin hylätä,
ei myöskään että niiden käsittely
eri otsikkojen alla johtuisi pelkästään käytännön
mukavuudesta. Niiden tehtävänä on vain painottaa sitä
tosiasiaa että tietyn kielen sanasto ja
kielioppi ovat erillisiä yhden ja saman ilmiön aspekteja.
Sen lisäksi voidaan herättää kysymys mitkä erikoisominaisuudet
luonnehtivat
sanaston ja kieliopin suhdetta kansainvälisessä
suunnitelmakielessä.
Kunkin kielen perusominaisuudet
määräytyvät suuressa määrin sen
rakenteen, so. kieliopin kautta.
Vaikka kieleen tunkeutuisi
massoittain vierasperäisiä
sanoja, niin kauan kuin sanojen muoto ja
lauserakenteet säilyvät koskemattomina,
vieras materiaali sulautuu ja kielen perusluonne
säilyy oleellisilta osiltaan muuttumattomana.
Tämä periaate koskee kaikkia kieliä, mutta sitä kuvaa erityisen voimakkaasti englanninkieli, jossa hyvin huomattava romaaninen sanasto on sulautunut germaaniseen peruskieleen. Ei ole mitään rationaalista syytä siihen että suunnitelmallisesti
luodussa apukielessä olisi
voimassa erilaiset lait. Vaikkakin pintapuolisesti
katsottuna niiden tilanne vaikuttaisi täysin käänteiseltä.
On ollut runsaasti tilaisuuksia havaita että kunhan on sovittu apukielen
parhaasta mahdollisesta sanastosta, eri mielipiteet kieliopin suhteen eivät
johda mihinkään
muuhun kuin luonnollisen kielen kanssa rinnakkaisiin muunnoksiin. Mutta
tämä ei johdu siitä että suunnitelmakielen kieliopillinen
rakenne olisi vähemmän merkittävä kuin vastaava luonnollisen
kielen; on niin että valittu sanasto sisältää niin
paljon rakennetta, so. kielioppia koskevia sopimuksia että jäljelle
jäävillä kieliopillisilla kysymyksillä on väkisinkin
toissijainen ja riippuvainen rooli.
Niinpä kieliopin dominoiva osuus sanastoon verrattuna on
vain näennäisesti käänteinen siksi että kun
suunnitelmallisen apukielen sanasto on valittu, kaikki mitä jää
sanottavaksi kieliopista on täysin alistettu sanaston
rakenteellisille ominaisuuksille. Suunnitelmakielen
kieliopillinen rakenne määrää sen perusluonteen
aivan kuten luonnollisessa kielessä. Mutta sanaston määrittely jättää vain harvoja kieliopillisia kysymyksiä täysin avoimiksi. IALA:n interlinguan sanasto on julkaistu sanastossa Interlingua-English Dictionary. Vastaavan kieliopin perusperiaatteena on oltava minimaalisin tai yksinkertaisin mahdollinen systeemi mahdollistamaan sanaston käytön johdonmukaisessa puheessa.
Niinpä järkevä työperiaate IALA:n kieliopissa
on se että "minimikielioppia" tavoitellessa
mitään sellaista ominaisuutta ei saa jättää
pois joka on välttämätön lähdekielten ja niin
ollen sanaston Interlingua-English Dictionary
sanojen käytössä. Toisin sanoen,
Sen määritteleminen, mitkä kieliopilliset ominaisuudet
säilytetään interlinguassa jättää avoimeksi
muodot, joilla ne esitetään. Kieliopilliset muodot pyritään määrittelemään mahdollisimman pitkälle niiden sanojen muotojen määrittelyn "standardimenetelmien"
mukaan, joita on analysoitu kirjassa Interlingua-English Dictionary.
Jos vaikuttaa siltä että tämän kieliopin aineisto on organisoitu hieman epäsovinnaisella tavalla, syy siihen on yksinkertaisesti se että tietyt kappaleet, jotka yleensä esiintyvät kieliopeissa, on voitu jättää pois tässä tapauksessa, koska kyseinen aihe on katettu täydellisesti
Sanakirjassa. Niinpä tässä kieliopissa ei esimerkiksi ole erityisesti käsitelty prepositioita ja konjunktioita lukuunottamatta kappaletta otsikon "Sananmuodostus" alla. Huomattakoon myös, että tässä ei ole kappaletta lauseopin ongelmista. Sellaisia ongelmia on interlinguassa mutta tuntuu tarkoituksenmukaiselta käsitellä niitä puheen eri osien yhteydessä, joiden tehtävät lauseissa voidaan laajentaa ilmaisemaan kaikki käytännössä tärkeät syntaksikysymykset. - Sanakirjan tekninen apuvälineistö (lyhenteiden luettelo jne.) soveltuu yhtä hyvin tähän kielioppiin ja sitä ei ole lisätty tähän.
-------
Traduction ab anglese in finnese le 2001-01-02 per
Allan Kiviaho
|
| Interlingua, a grammar of the
international language
prepared by Alexander Gode and Hugh E. Blair of the Interlingua Division of Science Service (formerly of the research staff of the International Auxiliary Language Association) recommended for use in connection with the Interlingua-English Dictionary rederick Ungar Publishing Co., New York 1971. 480 pp. 60 NLG ISBN 0-8044-0186-1
|
Administrator de iste sito: -------------------------- Allan Kiviaho SILY - Suomen Interlinguayhdistys ry. FILF - Föreningen för Interlingua i Finland AFIL - Association Finlandese pro Interlingua 
|