PAMPHLETO    PRO   INTERLINGUA INTERLINGUA - EUROOPPALAISEN SIVISTYKSEN YHTEISKIELI INTERLINGUA - LE LINGUA UNIVERSAL DEL CIVILISATION EUROPEE 1 - Yksi raha - yksi kieli Un moneta - un lingua

0	Hakemisto Indice	1	Yksi raha - yksi kieli Un moneta - un lingua
2	Yksi yhteinen käyttökieli! Un lingua universal pro cosas practic!	3	Interlingua, käyttökielten ykkönen Interlingua, le optime lingua pro cosas practic
4	Interlinguan toteuttaminen Euroopan yhteiskielenä Realisation de Interlingua como le lingua paneuropee	5	Interlingua ja kansalliset kielet Interlingua e linguas national
6	Interlingua ja englanti Interlingua e le anglese	X	Jälkikirjoitus: Pamphilia Postscripto: Pamphilia

1  YKSI RAHA - YKSI KIELI Euroopan Unionilla on nyt yhteinen raha, euro. Mutta voidakseen kilpailla tasaväkisesti muiden suurten talousblokkien kanssa, tarvitaan myös yksi yhteinen  käyttökieli. Yleinen tendenssi maailmassa on se, että englannista tulisi yhteinen kieli. Toisena vaihtoehtona pidetään Euroopan Unionissa kolmen kielen hegemoniaa. Ne kielet ovat englanti, ranska ja saksa. On kirjoitettu paljon siitä, kuinka  kansallisten kielten käyttö tekee  Euroopan Unionin hallinnon toivottoman kömpelöksi. Tilanteesta tulee täysin mahdoton sitten kun Euroopan Unioni käsittää useimmat, ellei kaikki, Euroopan valtiot. 1.1  Epäkommunikaatio Kuten nobelisti ja esperantisti Reinhard Selten on kirjoittanut, vielä suurempi epäkohta syntyy siitä, että Euroopan kansojen välillä vallitsee epäkommunikaatio, kun ei ole yhteistä kieltä, jolla kaikki Euroopan kansat voisivat vapaasti ja helposti kommunikoida keskenään. Olisi valtava etu jos pieni ja keskisuuri teollisuus kaikissa eurooppalaisissa maissa voisi kommunikoida keskenään ilman kielellisiä esteitä. Internet ja tietoyhteiskunta korostavat entisestään yhteisen kielen tarvetta. Tiedon ja ammattitaidon joustava liikkuminen maasta toiseen edellyttää niin'ikään yhteistä kieltä. 1.2 Englanti lingua francana. Englannin puutteet Englanti manner-Euroopan "lingua francana" olisi huono ratkaisu. Sen ääntäminen on epäselvää ja tilannetta pahentaa se, että englannin ääntämisen ja kirjoituksen välillä ei ole mitään selvää yhteyttä.     one    = wan done   = dan mutta gone = goon phone  = foun tough  = taf mutta dough = dou weak   = wiik (kuten week) threat = thret treat  = triit steak  = steik wear   = weö Ei riitä, että esimerkiksi englannin vokaalien kirjoittamisen ja ääntämisen välillä vallitsee anarkinen kaaos vaan englannin vokaalien ääntäminen on lisäksi epäselvää, sameata. Manner-eurooppalaisten kielten vokaalit ääntyvät useimmiten kirkkaina ja selvinä. Verratkaamme vaikkapa englannin ja interlinguan järjestyslukuja: Englanti/anglese  Interlingua ----------------  ----------- first (fööst)     prime second (secn'd)   secunde third  (thööd)    tertie fourth (footh)    quarte Liikkuessaan manner-Euroopassa amerikkalaisen tai britin tavallinen lause kuuluu: "Would you please spell it?". Englannin laaja käyttö pakottaisi manner-Euroopassa englannistamaan ihmisten ja paikkakuntien nimiä. Jos amerikkalainen kysyy ivalolaiselta, mistä hän on kotoisin ja saa vastaukseksi että "from Ivalo", amerikkalainen ajattelee mielessään että "Well, from Eevalo" (tai "Eevaloh"). Jos hän näkee paikkakunnan nimen kirjoitettuna, hän sanoo: "Ou, ai sii, from Aivalou". 1.3 Euroopan kreikkalais-roomalainen kulttuuriperintö. Eurooppalainen ylpeys. Latina, yhteisen käyttö- kielemme perusta Tärkeintä on, että me säilytämme eurooppalaisen kulttuuriperintömme ja ylpeytemme emmekä muutu vieraan mantereen kielelliseksi siirtomaaksi.   Meidän sivistyksemme perustuu kreikkalais-roomalaiseen perintöön. Siksi on luonnollista, että myös yhteinen käyttökielemme perustuu latinaan, joka välittää meille myös hellenistisen sivistyksen aineksia. On esiintynyt mielipiteitä, joiden mukaan olisi jälleen alettava käyttää klassista latinaa Euroopan yhteisenä käyttökielenä. On kuitenkin pakko myöntää, että tuo jalo Julius Caesarin, Ciceron, Vergiliuksen jne. kieli on liian monimutkainen ja arkaistinen kieli tämän päivän maailman tarpeisiin, vaikka on mitä suositeltavinta, että monet lukisivat ainakin lyhyen latinan kurssin sen lisäksi, että Euroopan yliopistoissa latinan ja antiikin tutkimus pysyy voimakkaana ja "Nuntii Latini" jatkaa lähetyksiään. Villa Lante Roomassa on Suomen kansan voimakas panos antiikin kulttuurin säilyttämiseksi.   1.4 Kolmen kielen hegemonia Eräs idea, joka on saavuttamassa kasvavaa kannatusta Euroopan Unionissa, on "kolmen kielen hegemonia". Ne kielet olisivat englanti, ranska ja saksa. Tällainen hegemonistinen triumviraatti on tuskin houkutteleva Euroopan muille kansoille. Kolme eri kieltä on yhä tarpeettoman monta ja antaa kohtuutonta etua muutamille kansoille muiden kustannuksella. 1.5 Oulun kalabaliikki Euroopan Unionin kieliongelma sai groteskeja, suorastaan farssimaisia piirteitä heti Suomen puheenjohtajakauden ensimmäisenä päivänä 1999-07-01. Suomi oli päättänyt että Oulun epävirallisessa Euroopan Unionin teollisuusministerien kokouksessa varsinaisia käyttökieliä olisivat englanti, ranska ja suomi mutta ei saksa. Saksan liittokansleri Gerhard Schröder vaati kirjeessään Suomen pääministeri Paavo Lipposelle että saksankielen on saatava virallinen asema ko. kokouksessa. Pääministeri Lipposen vastattua kieltävästi Saksa ilmoitti jäävänsä pois Oulun kokouksesta ja boikotoivansa muitakin Suomen isännöimiä kokouksia joissa saksankielellä ei ole tasavertaista asemaa englannin ja ranskan rinnalla.   Myös Itävalta yhtyi tähän kieliboikottiin ja veti edustajansa pois vaikka he olivat jo saapuneet Oulun kaupunkiin. Suomen kanta oli se, että jos jokin uusi kieli hyväksytään Unionin epävirallisiin kokouksiin, samaa asemaa alkavat vaatia monet muutkin. Suomen pyrkimyksenä on pitää EU:n operatiivisten kielten määrä miniminä. Hyvä! - Ja mikä onkaan minimimäärä kieliä? - Yksi! - Siispä yksi kieli! - Mikä kieli? - Interlingua!

1  UN MONETA - UN LINGUA Le Union Europee ha nunc le moneta commun, euro. Totevia, pro competer in conditiones equal con le altere grande blocos economic on ha besonio de un singule lingua commun operative. Un tendentia general in le mundo es que le anglese devenirea le lingua commun. On tene in le Union Europee como un alternativa un hegemonia de tres linguas. Iste linguas son anglese, francese e germano. On ha scripte multo super le facto, que le usage del linguas national face le administration del Union Europee desperatemente embarassose. Le situation deveni totalmente impossibile post que le Union Europee imbracia le majoritate de, si non omne, statos de Europa. 1.1  Non-communication Como le laureato del premio Nobel e esperantista Reinhard Selten ha scripte, le plus grande disavantage se origina ex le non-communication inter le populos europee, pro que non existe un lingua commun pro libere e facile communication. Esserea un avantage enorme si le parve e medie industria inter omne paises europee poterea communicar sin obstaculos lingual con alteres. Le internet e le societate del information plus accentua le besonio del lingua commun. Le movimento flexibile del scientia e competentia professional etiam presuppone un lingua commun. 1.2 Anglese como lingua franca. Defectos del anglese Anglese como "lingua franca" del Europa continental esserea un mal solution. Le pronunciation de illo es nonclar e le situation es plus pejorate per le facto que il ha nulle clar connexion inter le pronunciation e scriptura in le anglese. one    = wan done   = dan mutta gone = goon phone  = foun tough  = taf mutta dough = dou weak   = wiik (kuten week) threat = thret treat  = triit steak  = steik wear   = weö Il non suffice que in anglese e.g. inter scriptura e pronunciation prevale un chaos anarchic sed, in plus, in anglese le pronunciation del vocales es obscur e turbide. In le linguas de Europa continental le vocales son in le majoritate de casos pronunciate clar- e distinctemente Vamos comparar le numerales ordinal de anglese e interlingua. Englanti/anglese  Interlingua ----------------  ----------- first (fööst)     prime second (secn'd)   secunde third  (thööd)    tertie fourth (footh)    quarte Quando un statounitese o britone viagia in Europa continental, ille frequentemente demanda: "Ortographia lo, per favor!". Un vaste utilisation de anglese in Europa continental compellerea a anglificar nomines de personas e localitates. Si un statounitese demanda de ivalonese, ex ubi ille es per nascentia e recipe como responsa "from Ivalo", le statounitese pensa in su mente "Well, from Eevalo" (o "Eevaloh"). Si ille vide le nomine scripte, ille dice: "Ou, ai sii, from Aivalou". 1.3 Le legato cultural greco-roman de Europa. Le feritate europee. Latino, le fundamento de nostre lingua common de uso. Le plus importante es que nos preserva nostre legato cultural e nostre feritate europee e non converte a un colonia lingual de un continente estranie. Nostre civilisation se funda sur le legato greco-roman. Dunque il es natural que etiam nostre lingua commun de uso se funda sur le latino que anque media a nos elementos del civilisation hellenistic. Opiniones ha apparite que on de novo deberea comenciar usar latino classic como le lingua commun de uso in Europa. Totevia, on debe admitter que iste lingua nobile de Iulius Caesar, Cicero, Vergilius etc. es nimis complicate e archaic pro le necessitates del mundo de nostre dies, benque il es multissimo recommendabile que multes legerea al minus un breve curso de latino, in addition que le recerca de latino e antique remane vivide in le universitates in Europa e que "Nuntii Latini" continua su emissiones. Villa Lante in Roma es un forte contribution del populo finlandese pro conservation del cultura antique. 1.4 Le hegemonia de tres linguas Un idea que recipe supporto crescente in le Union Europee, es le "hegemonia de tres linguas". Iste linguas esserea anglese, francese e germano.   Tal triumvirato hegemonistic es a pena attractive al altere nationes de Europa. Tres varie linguas es ancora innecessemente multe e il da un avantage exorbitante a alicun nationes in detrimento de alteres. 1.5 Kalabalik de Oulu Le problema lingual del Union Europee assumeva tractos grottesc, mesmo tragicomic, jam in le prime die del presidentia de Finlandia 1999-07-01.   Finlandia habeva decise que in le incontro non official del ministros de industria del Union Europee in Oulu le proprie linguas del labor esserea anglese, francese e finnese sed non germano. Le cancellero federal de Germania, sr. Gerhard Schröder, demandava in su lettera al prime ministro de Finlandia, Paavo Lipponen, que germano deberea haber un stato official in le incontro. Post que le prime ministro Lipponen habeva respondite refusante Germania declarava que illo quitarea su participation e boycottarea etiam altere incontros ubi Finlandia esserea hoste e ubi germano non haberea un stato equal con anglese e francese. Etiam Austria se univa al iste boycott lingual e reprendeva su representantes benque illes jam habeva arrivate al citate de Oulu. Le position de Finlandia era que si alicun nove lingua esserea acceptate in incontros non official del Union, etiam alicun alteres comenciarea demandar le mesme privilegio. Le scopo finlandese es mantener le numero de linguas operative in le UE al minimo. Bon! - E qual jam es le minimo de linguas? - Un! - Assi, un lingua! - Que lingua? - Interlingua!

Actualisate le 2009-01-04 Administrator de iste sito: -------------------------- Allan Kiviaho SILY - Suomen Interlinguayhdistys ry. FILF - Föreningen för Interlingua i Finland AFIL - Association Finlandese pro Interlingua