 |
PAMPHLETO PRO INTERLINGUA |
|
0 |
Hakemisto Indice |
1 |
Yksi raha - yksi kieli Un moneta - un lingua | ||||||||
|
2 |
Yksi yhteinen käyttökieli! Un lingua universal pro cosas practic! |
3 |
Interlingua - käyttökielten ykkönen Interlingua - le optime lingua pro cosas practic
4 |
Interlinguan toteuttaminen Euroopan yhteiskielenä |
Realisation de Interlingua como le lingua paneuropee
5 |
Interlingua ja kansalliset kielet | Interlingua e linguas national
6 |
Interlingua ja englanti |
Interlingua e le anglese
X |
Jälkikirjoitus: Pamphilia | Postscripto: Pamphilia |
| 3
INTERLINGUA - KÄYTTÖKIELTEN YKKÖNEN Vuonna 1924 Alice Morris, monimiljonääri Vanderbiltin tytär, joutui sairaalaan. Siellä hän innostui Esperantosta.
Parannuttuaan hän otti yhteyttä huomattaviin
kielitieteilijöihin optimaalisen yhteiskielen
kehittämiseksi. Hänen rahoituksellaan perustettiin IALA -
International Auxiliary Language Association.
3.1 Luonnollinen kieli Perusteellisten tutkimusten ja kansainvälisten konferenssien jälkeen IALA tuli siihen tulokseen, että yhteiskielen on oltava lähellä luonnollisia kieliä. 3.2 1951 - Interlinguan syntymävuosi
Toisen maailmansodan aikana IALA:n
toimisto siirtyi Liverpoolista
Englannista New York'iin USA:han.
Loppuvaiheissa IALA:a johti tunnettu
ranskalainen lingvisti prof. André
Martinet, joka nimitettiin v. 1998
UMI:n (Union Mundial pro Interlingua) kunniajäseneksi. Prof. Martinet
kuoli heinäkuussa 1999 91-vuotiaana.
Interlinguan kehitystyön saattoi
päätökseen saksalaissyntyinen tri
Alexander Gode prof. Martinet'n
siirryttyä Columbia - yliopistoon.
Interlingua tuli valmiiksi v. 1951, jolloin julkaistiin 27 000 sanaa käsittävä "Interlingua - English Dictionary". Samana vuonna julkaistiin kielioppi "Interlingua, a grammar of the international language", kirjoittajina Alexander Gode ja Hugh E. Blair. Kun esperanton kehitti lyhyessä ajassa lingvistinen harrastelija, interlinguan takana oli suuri joukko tunnettuja kielitieteilijöitä ja pitkä, perusteellinen kehitystyö. Sillä oli myös tukenaan mittavat rahavarat, Alicia Morris'in (Vanderbilt) lisäksi mm. Carnegie Corporation ja Rockefeller Foundation. Kyseiset nimet edustavat USA:n historian kolmea rikkainta perhettä.
Varsinaisia interlinguan sanoja ovat sellaiset sanat, jotka esiintyvät vähintään kolmessa seuraavista neljästä kielestä: Italia, espanja ja portugali yhdessä, ranska ja englanti. Epävarmojen tapausten tueksi lisäksi saksa ja venäjä. Kielioppi sisältää ne piirteet, jotka esiintyvät kaikissa neljässä edellä mainituista lähdekielistä. Siksi esimerkiksi adjektiivit eivät taivu pääsanan luokassa, koska sellaista ominaisuutta ei ole englannin kielessä. Niiden sanojen, joiden vartalot on valittu edellä mainitun 3/4 - säännön perusteella, lopulliset muodot pyritään määrittelemään tavoitteena eräänlainen kansanlatinan (moderni latina vulgata) prototyyppimuoto. Vältetään sellaisia muotoja, jotka ovat ominaisia vain yhdelle kielelle, kuten italialle, espanjalle jne. ja pyritään löytämään yhteiset muodot, tavoitteena universaali uuslatina. Kirjoitus on lähes foneettista ja ääntäminen lähellä klassista latinaa. Interlingua on hyvin vokaalinen ja kaunis. Sen suorastaan majesteetillista rytmiä lisää romaaninen antepenultima - sääntö, korko on kolmanneksi viimeisellä tavulla niissä sanoissa, jotka päättyvät vokaalin edeltämiin tavuihin -le, -ne ja -re. 3.4 Yksi yhteinen kieli, interlingua, on välttämätön menestyvälle Euroopalle 3.4.1 Euroopan Unionin hallinto Euroopan Unionia ei voida hallinnoida tarpeeksi sujuvasti ja demokraattisesti, jos osa sen jäsenistä saa asioida omalla äidinkielellään ja muut vieraalla kielellä. Yhteiskieli, joka ei ole kenenkään äidinkieli, antaa jokaiselle Euroopan parlamentin jäsenelle mahdollisuuden tulla uudeksi Ciceroksi. Nyt, käytännön syistä, suuri joukko Euroopan Unionin asiakirjoista jää kääntämättä monen jäsenmaan kielelle ja ovat ehkä saatavilla vain englannin- ja ranskankielisinä. Näin huomattava osa vaikkapa suomalaisista ei voi osallistua täysipainoisesti Unionin päätösten valmisteluprosesseihin. Ensimmäinen oikeusasiamies Euroopan Unionissa on suomalainen, Jacob Söderman. Hän on sanonut, että suomalaisten osuus valituksissa on ollut epätavallisen suuri siksi että he ovat voineet asioida omalla kielellään. Suomalaisen ja kreikkalaisen tilanne tulee muuttumaan päinvastaiseksi sitten kun oikeusasiamieheksi tulee kreikkalainen. Ei siis ole myöskään tasapuolista oikeusturvaa niin kauan kuin ei ole yhteistä kieltä. 3.4.2 Epäkommunikaatio ja superkommunikaatio Nobelisti Reinhard Selten, jota
EU-komissaari Emma Bonino on siteerannut,
on siis kirjoittanut, että yksi Euroopan
suurista ongelmista on epäkommunikaatio,
koska Eurooppa on lukuisten eri kielten
Babel.
Taloudellinen menestys perustuu siihen, että koko talousalueen, tässä tapauksessa Euroopan, kaikki liikeyritykset ja niiden asiakkaat voivat kommunikoida vapaasti ja helposti koko Euroopan alueella. Monet firmoista ovat pieniä, niillä ei ole varaa pitää kielitaitoisia kirjeenvaihtajia. Sitäpaitsi on suuri etu, jos asiantuntija voi kommunikoida toisen asiantuntijan kanssa suoraan ilman tulkin tai kirjeenvaihtajan välitystä.
Me voimme tietysti omaksua englannin yhteiseksi kieleksemme mutta meidän ei pidä hylätä ylpeyttämme kreikkalais-roomalaisesta kulttuuriperinnöstämme. Olkaamme roomalaisia - ROMANI SUMUS! - emmekä USA:n kielellinen siirtomaa. Saksa tai ranska Euroopan "lingua francana" antaisi liian hegemonistisen aseman niille. Suostuvatko ranskalaiset - ja venäläiset - siihen että saksa olisi Euroopan yhteiskieli? Tuskin. Interlingua Euroopan yhteiskielenä muuttaisi Euroopan epäkommunikaation
babelmantereesta superkommunikaation mantereeksi.
Yhteiskielen edut Euroopalle olisivat tavattomat. On helppo kuvitella,
mitä merkitsee jos koko Euroopassa vaikkapa seuraavat asiat voidaan
hoitaa yhdellä
ainoalla kielellä, jota kaikki osaavat täydellisesti.
3.5 Yhteiskielen edut eri alueilla
Jos kaikki dokumentaatio ihmisten, tavaroiden, postin ja rahan kuljettamisessa voitaisiin esittää yhdellä kielellä, interlinguaksi, saavutettaisiin jättimäiset säästöt! 3.5.2 Matkustajaliikenne.
3.5.3 Posti. 3.5.5 Hallinto ja oikeus. Kansainvälinen poliisitoimi Olisi tärkeätä jos Euroopan Unionin asiakirjat voitaisiin toimittaa heti jäsenmaihin aina paikallista tasoa myöten ilman aikaaviepää käännösproseduuria. Sen tekisi mahdolliseksi, jos kaikki asiakirjat julkaistaisiin ja jaettaisiin vain yhdellä kielellä, interlinguaksi. Kukin valtio ja paikkakunta voi tietenkin kääntää ne kansalliselle kielelle, jos ne niin haluavat. Tavaton olisi myös se etu, joka saavutettaisiin jos oikeutta voitaisiin käydä kansainvälisellä tasolla vain yhdellä kielellä.
3.5.8 Tieteet ja tekniikka Yhteiskieli helpottaisi suunnattomasti työvoiman ja asiantuntemuksen liikkuvuutta ja sen asettumista toiseen maahan. Kaikkialla olisivat koneiden ja laitteiden asennus-, käyttö- ja kunnossapito-ohjeet samalla kielellä.
Jokaisen eurooppalaisen hallitsema yhteiskieli olisi erittäin hyödyllinen
myös tekniikan spesialisteille, joilla ei ole humanistista koulutusta.
Esimerkiksi Suomessa on suuri joukko teknikkoja ja spesialisteja, joiden
ammattitaito ei ole täysin hyödynnettävissä, koska
heille tuottaa vaikeuksia ymmärtää vieraita kieliä.
Jos kunkin eurooppalaisen firman olisi tarpeen kirjoittaa manuaalinsa vain
yhdellä kielellä, interlinguaksi
(ja englanniksi Euroopan ulkopuolisia asiakkaita varten), mikä olisikaan
säästö ja tehokkuuden lisä!
Super-kommunikaatio antaisi Euroopalle uutta dynaamisuutta, jonka avulla se voisi vallata takaisin osan siitä absoluuttisesta ylivallasta, jonka USA on saavuttanut esimerkiksi tietotekniikan ja muun korkeatekniikan alalla. 3.5.9 Kulttuuri. Kirjallisuuden vaihto Luonnollisesti olisi parasta lukea vierasmaalaista kirjallisuutta alkukielellä, mutta se on usein käytännössä mahdotonta. Jos olisi tarpeen kääntää teoksia vain yhdelle vieraalle kielelle - interlinguaksi, suomalainen lukija voisi tutustua monen muunkin albanialaisen kirjailijan teoksiin kuin ainoastaan Kadarën. Sen jälkeen kun koko Eurooppa hallitsee interlinguan, moni kirjailija voi kääntää itsekin omia teoksiaan interlinguaksi. Lukemalla kirjoja (painettuja tai internetin kautta), joissa aukeaman toisella sivulla on alkuperäinen teksti ja toisella sama interlinguaksi on mahdollista jopa alkaa ennen pitkää ymmärtää alkuperäisen kielen nyansseja vaikka ei olisi ko. kieltä koskaan opiskellut. Tärkeistä nyansseista voi sitä paitsi olla interlinguan kieliset selitykset. |
3
INTERLINGUA - LE OPTIME LINGUA PRO COSAS PRACTIC
In 1924 Alicia Morris, filia del multimillionario Vanderbilt, debeva vader in un clinica. Ibi illa deveniva un esperantista enthusiastic. Post recuperation illa contactava alicun
linguistas eminente pro developpar un lingua universal optime. Sub
su financiamento era fundate le IALA - International Auxiliary
Language 3.1 Lingua natural Post profunde recercas e conferentias international le IALA arrivava al conclusion que le lingua universal deberea esser proxime de linguas natural. 3.2 1951 - Le anno de nascentia de Interlingua Durante le secunde guerra mundial le quartiero general del IALA cambiava ab Liverpool, Anglaterra, a New York, le Statos Unite. In le phase final le IALA era conducte per un famose linguista francese, prof. André Martinet, qui era in 1998 selecte como associato distinguite del UMI (Union Mundial pro Interlingua). Prof. Martinet moriva in julio 1999. Ille habeva 91 annos. Le travalio del developpamento de Interlingua era finite per dr. Alexander Gode, un germano de nascentia, post que prof. Martinet habeva cambiate al Universitate de Columbia. Interlingua era finite in 1951, quando le "Interlingua - English Dictionary" con 27 000 parolas era publicate. In le mesme anno era publicate le grammatica "Interlingua, a grammar of the international language", per Alexander Gode e Hugh E. Blair. Durante que esperanto era developpate in curte tempore per un linguista dilettante, detra interlingua era un legiono de linguistas famose e un longe e profunde labor de developpamento. Illo ha anque essite supportate per abundante financiamentos, extra Alicia Morris (Vanderbilt) i.a. Carnegie Corporation e Rockefeller Foundation. Iste nomines representa le tres plus ric familias in le historia del SUA. 3.3 Le principios principal de Interlingua Proprie parolas de interlingua son le parolas que appare al minus in tres del sequente quatro linguas: Italiano, espaniol e portugese conjunctemente, francese e anglese. Como supporto in casos insecur additionalmente germano e russo. Le grammatica contine le characteristicas que appare in omne quatro supra-mentionate linguas de fonte. Ergo per exemplo le adjectivos non concorda in genere e numero con le parola principal, perque iste characteristica es absente in le anglese. On tenta definir le formas final de parolas, cuje radices son selecte secundo le supra-mentionate regula de 3/4, como objectivo un forma prototypic de un specie forma del latino popular (moderne latino vulgar). Formas que son typic solmente a un unic lingua, como italiano, espaniol etc. son evitate e on se effortia a trovar formas commun, un neolatino universal como objectivo.
Le scriptura es quasi phonetic e le pronunciation proxime le latino
classic. Interlingua es multo vocalic e belle. Su rhythmo mesmo majestatic
es augmentate per le regula romanic de antepenultime, le accento es super
le antepenultime syllaba in le parolas que fini con le syllabas -le, -ne
e -re.
3.4 Un singule lingua commun, Interlingua, es necessari pro Europa prospere 3.4.1 Le administration del Union Europee Il es impossibile a administrar le Union Europee satis habilemente e democraticamente si un parte del membros pote ager con su lingua materne e le resto non. Un lingua universal que es un lingua materne de necuno, offere a omne le membros del Parlamento Europee un possibilitate de devenir un nove Cicero. Nunc, a causas practic, un grande parte del documentos del Union Europee non son traducte al linguas de multe paises membros e forsan son disponibile solmente in anglese e francese. Assi un considerabile parte e.g. del finnos non pote a tote pena participar in processos de preparation de decisiones del Union. Le prime ombudsman in le Union Europee es un finno, Jacob Söderman. Ille ha dicite que le parte del finnos inter le petitionaros ha essite inusualmente grande proque illes ha potite ager in lor lingua materne. Le situation inter un finno e un greco altera al contrario quando le ombudsman essera un greco. Dunque il etiam ha nulle equal protection juridic durante que on non ha un lingua commun. 3.4.2 Non-communication e supercommunication Assi, le nobelista Reinhard Selten, quem le commissario del UE Emma Bonino ha citate, ha scripte que un del grande problemas in Europa es le non-communication, proque Europa es un Babel de numerose varie linguas. Un successo economic se funda al que, que in tote le area economic, in iste caso Europa, omne interprisas e lor clientes pote communicar liberemente e facilemente in le area de tote Europa. Multe interprisas son parve, illes se non pote permitter le costos de correspondentes qui maestra linguas estranier. Preterea il es un grande avantage, si un specialista pote communicar con un altere specialista directemente sin mediation de un interprete o correspondente. Le SUA ha le grande avantage que illo ha un singule lingua commun, anglese. Europa debe obtener le mesme situation, etiam nos debe haber un singule lingua commun, alteremente nos ha un nimis grande handicap si comparate con le SUA. Nos pote naturalmente adaptar anglese como nostre lingua commun, sed nos non debe abandonar nostre feritate super nostre legato cultural greco-roman. Vamos esser romanos - ROMANI SUMUS! - non un colonia lingual del Statos Unite de America. Germano o francese como le "lingua franca" darea a illes un position nimis hegemonic. An accepterea le franceses - e russos - que germano esserea le lingua universal de Europa? A pena. Interlingua como le lingua commun de Europa alterarea Europa como un continente babelic de non-communication a un continente de supercommunication. Le beneficios del lingua commun pro Europa esserea enorme. Il es facile imaginar que il significarea si on poterea tractar in tote le Europa le sequente casos con un singule lingua que omnes maestrarea completemente. 3.5 Le beneficios del lingua universal in varie brancas
Si on poterea presentar tote documentation del personas, mercantias, posta e moneta in singule lingua, iInterlingua, le sparnios esserea gigantesc!
3.5.5 Administration e justitia. Cooperation international de policia. Il esserea importante si on poterea expedir le documentos del Union Europee al statos membros usque al nivello local, sin tempore-consumente procedimentos morose de traduction. Illo esserea possibile si omne documentos esserea publicate e distribuite con solmente un singule lingua, interlingua. Cata stato e municipalitate pote, naturalmente, traducer illos al lingua national, si illos vole. Enorme esserea etiam le avantage obtenibile si on haberea solmente un lingua in processos judiciari a nivello international. 3.5.6 Juridica de negotios e contractos 3.5.8 Le scientias e technologia Le lingua commun enormemente facilitarea le mobilitate del labor e competentia e su installation in un altere pais. Le manuales pro installation, utilisation e mantenentia de macchinas e apparatos esserea ubicunque in le mesme lingua. Quando hodie le ingenieros ex universitates sovente sufficientemente possede linguas pro travaliar al estraniero, le consummate uso de un gruppo multo importante es impedite per manco del sapientia lingual. Iste gruppo consiste de technicos e obreros specialisate. Un lingua pan-europee, maestrate per cata europeo, esserea multissimo utile anque al specialistas technic qui non ha education de litteras. In Finlandia, pro exemplo, il ha un grande quantitate de technicos e specialistas, cuje habilitates professional non son totalmente exploitabile a causa del difficultates de comprender manuales in linguas estranier. Si omne firma europee haberea besonio de scriber su manuales solmente in un singule lingua, interlingua (e in anglese pro clientes extra-europee), qual sparnios e qual stimulo a efficacia! Le supercommunication darea a Europa nove dynamica, per le qual illo poterea recapturar un parte del hegemonia absolute, que le SUA ha ganiate pro exemplo in infotechnologia e altere areas de alte technologia. 3.5.9 Cultura. Le cambio del obras litterari Naturalmente il es optime leger litteratura estranier in linguas original, sed illo es frequentemente impossibile in practica. Si on ha besonio de traducer obras litterari solmente a un lingua estranier - interlingua, un lector finlandese poterea haber le chance de leger multo plus obras albanese quam solmente illos de Kadarë. Post quam tote le Europa maestra interlingua, multe autores pote etiam ipse traducer su obras a interlingua. Legente libros (imprimite e via internet), ubi al un apertura de un libro un pagina ha le texto original e le altere le mesme in interlingua on pote mesmo, ante longe, comenciar comprender le nuances del lingua original etsi on nunquam haberea studiate le lingua in question. Le nuances importante pote preterea haber explicationes in interlingua. |
Administrator de iste sito: -------------------------- Allan Kiviaho SILY - Suomen Interlinguayhdistys ry. FILF - Föreningen för Interlingua i Finland AFIL - Association Finlandese pro Interlingua  |