 |
PAMPHLETO PRO INTERLINGUA |
|
0 |
Hakemisto Indice |
1 |
Yksi raha - yksi kieli Un moneta - un lingua | ||||||||
|
2 |
Yksi yhteinen käyttökieli! Un lingua universal pro cosas practic! |
3 |
Interlingua, käyttökielten ykkönen Interlingua, le optime lingua pro cosas practic
4
|
Interlinguan toteuttaminen Euroopan yhteiskielenä |
Realisation de Interlingua como le lingua paneuropee
5 |
Interlingua ja kansalliset kielet | Interlingua e linguas national
6 |
Interlingua ja englanti |
Interlingua e le anglese
X |
Jälkikirjoitus: Pamphilia | Postscripto: Pamphilia |
|
4 INTERLINGUAN TOTEUTTAMINEN EUROOPAN YHTEISKIELENÄ
Tyydyttävä interlinguan taito on omaksuttavissa kuukausissa kun kansallisen kielen oppimiseen menee vuosia. Lisäksi sadat miljoonat ihmiset kykenevät ymmärtämään kirjoitettua interlinguaa ensi näkemältä: Romaanisiin kieliryhmiin kuuluvat ja ainakin ne englanninkieliset, joilla on keskitason tai korkeampi yleinen koulutus. Kuitenkin lienee selvää, että interlinguan nopea käyttöönotto, esim. viidessä vuodessa, vaatii lujaa poliittista tahtoa. Riittävä määrä kulttuurin ja politiikan vaikuttajia on saatava tämän idean taakse. Mukana on oltava runsaasti käytännön tarvetta ja intohimoista europatriotismia pysäyttämään uhkaavan englanninkielen tuhotulvan. 4.1 Euroopan pienet maat Tässä on pienillä mailla tärkeä osa. Niiden pitäisi liittoutua eurooppalaisen sivistyksen yhteiskielen, Interlinguan, taakse. Juuri niiden intresseissä on muutaman suuren valtion hegemonistisen direktoraatin vastustaminen. Tämä koskee kaikkia pieniä maita, mutta kysymys on akuutti niiden maiden osalta, jotka jo ovat Euroopan Unionin jäseniä tai tulossa sellaisiksi. Kuten Skandinavian maat, Suomi, Baltian maat, Tshekki, Unkari. Joukko muita tärkeitä on jätetty tässä mainitsematta.
Suuri voitto pienten kansojen asemalle
olisi, jos interlinguan taakse olisi saatu sellaiset eurooppalaisuuden
jättiläiset
kuin Eestin presidentti Lennart Meri ja Tshekin presidentti
Vaclav
Havel.
4.2 Saksa ja Ranska Euroopan Unioni pyörii lähinnä akselin Saksa - Ranska ympärillä. Nuo Euroopan puitteissa mahtavat valtiot ovat suuria liittolaisia mutta myös kilpailijoita. Yksi kehityssuunta on se, että jokainen saksalainen ja ranskalainen osaisi sekä saksaa että ranskaa, jolloin kyseiset kielet olisivat automaattisesti Euroopan Unionin de facto ainoat käyttökielet. Sellaista kehitystä tulee muiden maiden päättäväisesti vastustaa. Kuten myös kolmen kielen (englanti - saksa - ranska) hegemoniaa. Saksan saaminen interlinguan taakse olisi suuri voitto. Se voisi liittyä myös Hansa - liiton elvyttämiseen muodossa tai toisessa.
Ei ole suuri ongelma kouluttaa riittävän monta interlinguan opettajaa Euroopan kouluihin. Esimerkiksi Suomessa voitaisiin kouluttaa etenkin englannin, ranskan ja saksan opettajat kykenemään opettamaan myös Interlinguaa. Se sopisi hyvin myös äidinkielen opettajille.
Laajaa ja hyvää interlinguan taitoa voitaisiin ylläpitää mm. siten, että osa kouluopetuksesta olisi interlinguaksi. Kuten maantiede, ulkomaiden historia ja osa luonnontieteistä.
|
4 REALISATION DE INTERLINGUA
COMO LE LINGUA PANEUROPEE
Il es possibile de acquirer fluentia satisfactori in interlingua in menses durante que il demanda annos apprender un lingua national. Item centos de milliones de homines pote comprender interlingua scripte a prime vista: Le parlatores de linguas neolatin e al minus tal anglophonos qui ha medie o plus alte education general. Totevia il deberea esser obvie que le rapide realisation de interlingua, e.g. in cinque annos, demanda un firme voluntate politic.
On debe obtener sufficiente fortias
cultural e politic detra iste idea.
On debe haber multe besonio practic
e euro-patriotismo passionate pro
arrestar le menaciante diluvio de
anglese.
4.1 Le parve paises de Europa Hic le parve paises ha un rolo importante. Illos deberea se alliar detra le lingua commun de civilisation europee, interlingua. Il es exactemente in lor interesse opponer se contra un directorate hegemonistic de un parve gruppa de grande statos. Isto concerne omne parve paises, sed le question es acute re iste paises que jam son membros del Union Europee o in processo de devenir tal. Como le paises scandinave, le paises baltic, Czechia, Hungaria. Un pluralitate de altere paises importante non son mentionate hic. Un grande victoria pro le causa del parve nationes esserea si on haberea habite detra le interlingua tal gigantes del europeismo como Lennart Meri, le presidente de Estonia, e Vaclav Havel, le presidente del Republica Czech. 4.2 Germania e Francia Le Union Europee se torna principalmente circum le axe Germania - Francia. Iste potente statos in le structura europee son grande alliatos sed etiam rivales. Un tendentia es que le omne germano e francese possederea germano e francese, de maniera que tal linguas esserea automaticamente de facto le sol linguas de usar del Union Europee. Omne altere paises deberea resolutemente opponer se a tal developpamento. Como etiam le hegemonia de tres linguas (anglese - germano - francese). Obtener Germania detra le interlingua esserea un grande victoria. Illo poterea esser connectite anque al renascentia del Liga de Hansa in un forma o un altere. 4.3 Inseniamento de interlingua Il es nulle grande problema educar sufficiente multe inseniatores de interlingua pro scholas europee. E.g. in Finlandia super toto le inseniatores de anglese, francese e germano poterea esser capacitate pro inseniar etiam interlingua. Illo esserea convenibile etiam al inseniatores del lingua materne. Si in le futuro on presuppone de cata europeo un complete possession de interlingua, le besonio de inseniar linguas estranier se reducerea in le scholas europee. On poterea partialmente substituer le inseniamento de linguas estranier con cognoscentia europee, per breve introductiones al varie gruppos de linguas e linguas europee. On poterea forsan etiam augmentar le inseniamento del plus importante linguas exter-europee, como chinese, japonese e arabe. On poterea mantener extensive e bon possession de interlingua i.a. de tal modo que un parte de inseniamento in le scholas esserea facite in interlingua. Como geographia, historia de paises estranier e un parte del scientias natural. In le television, radio e jornales deberea al minus un parte del novas estranier e omne novas que tracta le Europa o al minus omne novas que concerne le Union Europee deberea apparer in interlingua. Le filmes europee deberea esser providite con legendas in interlingua. Il esserea preferibile a inseniar interlingua jam in jardines de infantes e prescholas in formas de cantos e jocos. |
|
Administrator de iste sito: -------------------------- Allan Kiviaho SILY - Suomen Interlinguayhdistys ry. FILF - Föreningen för Interlingua i Finland AFIL - Association Finlandese pro Interlingua  | |