 |
PAMPHLETO PRO INTERLINGUA |
|
0 |
Hakemisto Indice |
1 |
Yksi raha - yksi kieli Un moneta - un lingua | ||||||||
|
2 |
Yksi yhteinen käyttökieli! Un lingua universal pro cosas practic! |
3 |
Interlingua, käyttökielten ykkönen Interlingua, le optime lingua pro cosas practic
4 |
Interlinguan toteuttaminen Euroopan yhteiskielenä |
Realisation de Interlingua como le lingua paneuropee
5 |
Interlingua ja kansalliset kielet | Interlingua e linguas national
6 |
Interlingua ja englanti |
Interlingua e le anglese
X |
Jälkikirjoitus: Pamphilia | Postscripto: Pamphilia |
|
5 INTERLINGUA JA KANSALLISET KIELET
Edellä mainittujen toimenpiteiden tarkoituksena on tehdä interlinguasta toinen (tai kolmas mm. Suomessa) äidinkieli kaikille eurooppalaisille. Tarkoituksena ei missään tapauksessa saa olla, että interlingua syrjäyttäisi kansalliset kielet. Kulttuurien ja kielten moninaisuus on suuri rikkaus Euroopalle. Oikein sovellettuna interlingua ei ole uhka kansallisille kielille vaan se on pikemminkin niitä säilyttävä voima. Koska interlingua on kaikkien yhteistä omaisuutta, sen mukana ei voi tulla Troijan hevosena jonkin yksittäisen maan kulttuuri. Vaikka voidaankin olla eri mieltä siitä, kumpi tulee ensin, kulttuuri vai kieli, amerikkalaisen kulttuurin hyökyaalto on tunkeutunut maanosaamme käsi kädessä englanninkielen kanssa. Esimerkiksi elokuvan ja muunkin viihteen alalla USA:n (ja Englannin) osuus on kohtuuttoman yliedustettu.
Interlingua tekisi mahdolliseksi pientenkin maiden kirjallisuuden tunnetuksi tekemisen kansainvälisesti aivan toisessa mittakaavassa kuin nykyisin, koska olisi tarpeen kääntää kukin teos vain yhdelle vieraalle kielelle, interlinguaksi, joka olisi itse asiassa kaikkialla Euroopassa toinen (tai kolmas) äidinkieli. Ja kääntämisen interlinguaksi voi suorittaa kirjan tekijä itse.
Interlingua helpottaisi suuresti myös kommunikointia Venäjän ja läntisen Euroopan välillä. Ei tarvitsisi alentua käyttämään englantia kommunikointivälineenä. Venäläiset (ja ukrainalaiset, valkovenäläiset, bulgaarit, serbit ja Skopjen makedonialaiset) voisivat käyttää edelleen kyrillisiä kirjaimia, jotka sopivat erinomaisesti interlinguaksi kirjoittamiseen. Englanti kyrillisin kirjaimin on lähes mahdottomuus, mutta kreikkalaiset voisivat hyvin kirjoittaa interlinguaa kreikkalaisin kirjaimin. 5.2 Interlingua ja Euroopan ulkopuoliset maat On luonnollista, että maat, joissa vallitsee eurooppalainen kieli, saattaisivat myös omaksua interlinguan käyttöönsä. Sellaisia ovat etenkin Amerikan mantereen espanjan- ja ranskankieliset alueet sekä Brasilia, jossa puhutaan portugalia. Jos Eurooppa omaksuu interlinguan yhteiskielekseen, Amerikan romaanisille maille olisi luonnollista kommunikoida eurooppalaisten kanssa ja keskenään interlinguaksi. Kaukaisemmassa tulevaisuudessa interlingua voisi edelleen vahvistaa Euroopan yhteisöä toimimalla kommunikaatiovälineenä kun ja jos pohjois-afrikkalaiset ja turkkilaiset maat liittyvät yhteistyöhön Euroopan talousalueen kanssa. Molemmat ovat tulevaisuuden alueita ja niiden kulturellit siteet suuntautuvat enemmän Eurooppaan kuin itään ja etelään.
Joka tapauksessa sinne syntyisi kasvava joukko interlinguantaitoisia ihmisiä Euroopan kanssa kauppaa käyvien yritysten palvelukseen. Niille olisi suureksi avuksi, jos vientikaupan henkilöstön tarvitsisi opetella enää vain interlinguaa, joka on lisäksi erittäin helppo kieli, lukuisten eurooppalaisten kansallisten kielten asemesta.
Amerikka on erityisen mielenkiintoinen siksi, että sen kaikki pääkielet, espanja, portugali, ranska ja englanti, ovat interlinguan lähdekieliä.
Keväällä 2001 tilanne on ehkä muuttunut, kun on alettu aktivoida suunnitelmaa yleisamerikkalaisen talousalueen aikaansaamiseksi. Liittoutumalle ALCA-FTAA-ZLEA (Amerikan Vapaakauppa-alue) olisi interlingua yhteisenä käyttökielenä erityisen tärkeä koska Amerikan mantereella USA:n täydellisen kielellisen ja kulturellin hegemonian vaara on vielä suurempi kuin Euroopassa. |
5 INTERLINGUA E LE LINGUAS NATIONAL
Le objectivo del mesuras supra es facer interlingua le secunde (o tertie i.a. in Finlandia) lingua materne de omne europeo. Le scopo debe in nulle caso esser que interlingua substituterea le linguas national. Le multitude de culturas e linguas es un grande ricchessa pro Europa. Si applicate correctemente interlingua es nulle menacia al linguas national sed plus tosto un fortia conservante. Proque interlingua es le proprietate del omnes, illo non pote apportar cultura de un certe pais, como le cavallo de Troia. Benque on pote disputar super illo que veni primo, le cultura o le lingua, le torrente del cultura american ha invadite nostre continente mano in mano con de lingua anglese. Pro exemplo in cinema e anque altere intertenimento le portion del SUA (e Anglaterra) es exorbitantemente superrepresentate. Il es absurde que nos sape multe del USA - o al minus de "SUA de Hollywood" - sed multo pauc de nostre vicinos proxime, como le paises baltic e Polonia. Gratias a interlingua il esserea possibile facer le litteratura mesmo de parve paises internationalmente cognoscite in un toto altere mesura quam presentemente, proque il esserea necesse traducer cata obra solmente a un singule lingua estranier, interlingua que de facto esserea le secunde (e tertie) lingua materne ubicunque in Europa. E le autor ipse pote facer le traduction a interlingua. 5.1 Interlingua e Russia. Alphabeto cyrillic Interlingua facerea anque le communication inter Russia e Europa occidental multo plus facile. On se non deberea incanaliar de usar anglese como instrumento del communication. Le russos (e ukrainianos, bielorussos, bulgaros, serbos e macedones de Skopye) poterea usar alphabetos cyrillic, que es multo convenibile pro scriber interlingua. Anglese con alphabetos cyrillic es quasi un impossibilitate sed le grecos poterea ben scriber interlingua in alphabetos grec. 5.2 Interlingua e le paises exter-europee Il es natural que le paises que parla un lingua europee, poterea adoptar interlingua como lor lingua commun. Tal son specialmente le territorios del America ubique on parla espaniol e francese, e Brasil, ubi on parla portugese. Si Europa adoptarea interlingua como su lingua paneuropee, il esserea natural pro le paises romanic de Americas de communicar in interlingua con le europeanos e inter se.
In plus distante futuro interlingua poterea ulteriormente fortiar le
communitate europee
agente como un instrumento de communication quando e si le paises nord-african
e turc se uni a cooperation con le communitate economic de Europa. Omnes
son regiones de futuro e lor ligamines cultural se orienta plus a Europa
quam al est e sud.
Il es difficile dicer si tal paises como China, Japon e altere paises in le Asia oriental poterea adoptar interlingua como lor lingua universal, benque illo esserea un solution practic pro illos. In omne casos illac nascerea un crescente quantitate de personas, qui possede interlingua, al servicio de interprisas que face commercio con Europa. Il esserea un grande avantage pro illos si le personal in servicio del exportation de mercantias solmente deberea apprender interlingua que in plus es multo facile, in loco del multitude de linguas national europee. 5.3 Interlingua e le Americas America es specialmente interessante proque illac omne linguas principal, espaniol, portugese, francese e anglese, son linguas del fonte de interlingua. Le presidente de Finlandia, Martti Ahtisaari, diceva al presidente de Brasil, sr. Fernando Henrique Cardoso que Finlandia durante su presidentia del UE tenta startar le negotiationes le plus efficiente super le libere excambio de mercantias inter le Mercosur e Union Europee. Omne le presidentes etiam discuteva super le reorganisation del ONU e le developpamento regional in America Latin.
|
|
Administrator de iste sito: -------------------------- Allan Kiviaho SILY - Suomen Interlinguayhdistys ry. FILF - Föreningen för Interlingua i Finland AFIL - Association Finlandese pro Interlingua  |